Microsoftin Internet Explorer on viime vuodet ollut yleisin ja monelle jopa ainoa selain.
Vaihtoehtoja IE:lle ovat tarjonneet mm. norjalainen Opera, Applen Safari ja Mozilla-säätiön Mozilla Suite, mutta yksikään näistä ei ole kyennyt lohkaisemaan merkittävää palaa IE:n markkinaosuudesta.
Mozilla-säätiön uusin selain Mozilla Firefox on tuonut uutta eloa jo pysähtyneinä pidetyille selainmarkkinoille. Marraskuussa julkaistua tulokasta on ladattu ensimmäisen kuukauden aikana jo kymmenen miljoonaa kappaletta, ja sen markkinaosuus on tasaisessa kasvussa.
Firefoxin arvioitu markkinaosuus on tällä hetkellä lähteestä riippuen 3-7 prosenttia, mutta teknisemmälle yleisölle suunnatuilla sivustoilla on esiintynyt yli 20 prosentin käyttäjämääriä. Samanaikaisesti IE:n käyttäjämäärät ovat ensimmäistä kertaa laskeneet alle 90 prosentin.
Firefox on myös ensimmäinen open source –ohjelmisto, jota markkinoidaan erityisesti ei-teknisille käyttäjille. Selaimen ympärille on kehittynyt yhteisö, jonka jäsenet levittävät sanaa ystävilleen ja sukulaisilleen.
Kehittäjät ovat pitkästä aikaa tilanteessa, jossa selainten moninaisuus on huomioitava. Vaihtoehtoisten selainten käyttäjämäärät ovat tähän asti olleet niin pieniä, että moni kehittäjä on mieluummin sulkenut pois osan käyttäjistä kuin nähnyt vaivaa yhteensopivuuden eteen. Koodaamalla monelle ympäristölle työmäärä yleensä kasvaa verrattuna, jos voitaisiin keskittyä yhteen.
Kehittäjän kannalta tilanne on huomattavasti parempi, kuin 90-luvun selainsotien aikana jolloin selainvalmistajat yrittivät tarkoituksella ehkäistä tuotteidensa yhteensopivuuden. Nykyisin selainten valmistajat pyrkivät toteuttamaan julkisia standardeja yhteistyössä. Tämän ansiosta sivujen kehittäminen viidelle selaimelle ei vaadi viisinkertaista työtä.
Nykyiset selaimet noudattavat standardeja erittäin hyvin. Valmistajat pitävät standardien seuraamista kunnia-asiana, ja kilpailevat kiivaasti parhaasta toteutuksesta. Poikkeuksena Microsoftin Internet Explorer, joka seuraa jälkijunassa. Sen ytimeen ei ole tehty uudistuksia sitten vuoden 2001.
On toivottavaa, että Firefox saa aikaan positiivisen ketjureaktion, jossa selaimesta riippumattomat sivut yleistyvät, mikä puolestaan avaa lisää mahdollisuuksia uusien selainten yleistymiselle. Ihannetilanteessa markkinoilla olisikin runsaasti keskenään kilpailevia selaimia – erilaisiin tarpeisiin, erilaisille käyttäjille.
1. Käytä ainoastaan julkisten standardien mukaista koodia, älä valmistajakohtaisia laajennuksia.
2. Käytä ainoastaan standardien niitä osia, joita kaikki nykyiset selaimet tukevat.
3. Varmista validoimalla, että koodisi on rakenteellisesti virheetöntä.
4. Käytä doctype-attribuuttia varmistaaksesi, että selaimet kohtelevat koodiasi standardien mukaisesti.
5. Suunnittele sivut käyttäen aluksi standardeja parhaiten noudattavia selaimia, ja korjaa sen jälkeen muissa selaimissa esiintyvät ongelmat.
Tutkimusten mukaan tällä hetkellä parhaan yhteensopivuuden tarjoaa Firefox 1.0:n Gecko-ydin. Esimerkiksi Internet Explorerin CSS-tuessa on dokumentoidusti paljon bugeja.
Julkaisujärjestelmä: Drupal | Tietoa Assemblix.netistä