 |
 |
|
|
Microsoft poistaa oman Java-versionsa XP:stä
Microsoftille aiemmin annettu määräys liittää Sunin Java-ajoympäristö Windowsiin 120 päivässä
on toistaiseksi peruttu. Liittovaltion kihlakunnanoikeus jäädytti eilen tuomari Frederick Motzin turvaamistoimenpiteessä määräämän aikataulun.
Valitus hyväksyttiin vain päivää ennen sen täytääntöönpanoa, sillä alkuperäisen määräyksen mukaan 120 päivän
lähtölaskennan oli määrä alkaa tänään.
Muutaman tunnin sisällä valituspäätöksen ilmoittamisesta Microsoft julkisti tiedotteen, jossa
se kertoi poistavansa oman Java-versionsa Windows XP:stä päivittämällä aiempaa korjauspakettiansa.
Tiedotteen mukaan yhtiö myöntyy samalla Sunin Java-version paketoimiseen.
Eilen Microsoftin web-palvelimelle ilmestyi Windows XP Service Pack 1a, joka on täysin identtinen alkuperäisen SP1-korjauspaketin kanssa, paitsi
että Microsoftin JVM on poistettu. Korjauspaketissa tulevan Internet Explorerin versionumero on myös 6 SP1a.
Alkuperäisessä Windows XP:ssä ei asentunut minkään toimittajan Javaa. Syyskuussa julkistetun SP1:n myötä
Microsoft päätyi jakamaan omaa vanhentunutta Java-ajoympäristöänsä. Sunia vanhan ja epäyhteensopivan
version levittely ei miellyttänyt.
Tiedotteen mukaan Microsoft tuo kesäkuussa toisen korjauspaketin (SP1b), jossa on mukana Sunin versio Java-ajoympäristöstä (JRE). Toistaiseksi voimassa olevan päätöksen mukaan samainen JRE toimitetaan myös seuraavan
Windows-version eli Longhornin, syksyllä XP Service Pack 2:n ja Windows 2000 SP4:n mukana.
 |
|
|
Myös kehitysvälineet alttiina Slammerille
Microsoftin SQL 2000 Server -palvelimen turvareikää hyödyntävä W32.Slammer-mato (Sapphire) osoitti konkreettisesti, kuinka ylityöllistettyjä, välinpitämättömiä tai tietämättömiä yritysten sovellus- ja turvavastaavat ovat.
Voi vain ihmetellä, kuinka yritysten ja kehittäjien koneissa sovellusportteja pidetään auki julkiseen verkkoon näinkin yleisesti. Madon kehittäjälle pitäisi oikeastaan myöntää Nobelin tietoturvapalkinto (jaa mikä?) porttiavausten oikeaan säätämiseen liittyvän tietoisuuden lisäämisestä.
Koodillahan ei sinänsä haluttu vahingoittaa järjestelmiä: sen ainoana tarkoituksena oli levitä mahdollisimman laajalle. Taloudellista vahinkoa pääsi kuitenkin syntymään: verkkoliikenteen kasvun vuoksi liikenne tökki ympäri maailmaa ja esimerkiksi Bank of American pankkiautomaatit lakkasivat toimimasta.
Tilannehan olisi ollut aivan toinen, jos turvareikää hyödyntäen olisi kehitetty tuhoisa epidemia eli mato, joka olisi muuttanut koneella tietoa tai levittänyt tietokantojen sisältöä villisti ympäriinsä.
Slammerin ansiosta Microsoft itse asiassa säästyi massiivisen kauhuskenaarion toteutumiselta.
Yhtiön maine sai näyttävän uutisoinnin vuoksi toki pahan kolauksen, vaikka sen puolelta kyseessä ei ollut aiempia puskuriylivuotovirheitä "kummempi" bugi.
Koko sotku on Microsoftille kaksin verroin nolompi myös siksi, että lähes päivälleen vuosi takaperin yhtiössä aloitettiin järeät massa-auditoinnit ja turvalaatua korostava Trustworthy Computing -ohjelma.
Microsoft on saanut jälkiviisastuneiden käyttäjien perusteltua kritiikkiä lähinnä siitä, ettei puskurivirheen korjaamiseksi viime heinäkuussa ilmestynyt korjauspaketti MS02-039 sisältänyt omaa asennusohjelmaa. Jakelupaketin lukuisat yksittäiset tiedostot piti kopioida käsin palvelimella juuri oikeisiin hakemistoihin noudattamalla asennusohjeen neuvoja.
Slammer-korjauksen lisäksi muitakin korjauksia sisältävä SP3 julkistettiin vain viikkoa ennen madon ilmaantumista. Liikkeellepano oli kehittäjältä arvatenkin juuri SP3-pakettiin liittyvä paniikkireaktio, koska automatisoidun korjauksen levittyä mato olisi jäänyt torsoksi.
Slammer ei ole aiheuttanut harmia pelkästään palvelinten ylläpitäjille. Erillisenä komponenttina toteutettu SQL Server 2000:n tietokantamoottori ja siten saman turvaongelman tuova MSDE löytyy lukuisista Microsoftin kehitysvälineistä ja joistakin erillisistä palvelin- ja sovellusohjelmista. MSDE on saattanut asentua omalle koneelle vaikkapa .NET Frameworkin esimerkkisovellusten myötä.
Kaiken kaikkiaan MSDE toimitetaan ainakin 150 eri sovelluksen mukana, joukossa useita Microsoftin tuttuja sovelluksia kuten Visio ja Project Server.
|
|
|
J2ME:n avoimuus samalla sen heikkous
Pienlaitteisiin sovitetun Javan eli J2ME:n (Java 2, Mobile Edition) ideana on tarjota alusta, jonka myötä kehittäjät voisivat rakentaa ohjelmansa kerran välittämättä minkä merkkisellä laitteella sitä lopulta käytetään.
Käytännössä tämä Javan "ohjelmoi kerran, aja missä vain" -visio on osoittautunut haaveeksi. Sulautettujen järjestelmien ja pienlaitteiden kirjo on valtava. Esimerkiksi pesukoneelle tehdyn ohjelman ei edes oleteta toimivan samalla tavoin auton kojelaudassa ja kännykässä.
J2ME sisältää erilaisia konfiguraatioita ja niiden sisällä profiileja, joiden tarkoitus on määritellä eri laitetyyppien sisältämät ominaisuudet, vähimmäisvaatimukset ja laitteen sisältämät kirjastot (API-rajapinnat).
Matkapuhelimissa ja vastaavissa mobiililaitteissa käytetty MIDP eli Mobile Information Device Profile on tällä hetkellä yleisin J2ME-profiili. Yhteensä MIDP:n 1.x-versioon perustuvia laitteita kuten Nokian Java-kännyköitä on myyty arviolta 70 miljoonaa kappaletta.
Laitteiden ominaisuuksien kuten näyttöjen ja navigointipainikkeiden kehittyessä J2ME-sovellusten rakentajat ovat törmänneet ongelmaan: sovellusta on vaikeaa tai lähes mahdotonta saada hyödyntämään eri laitteiden erityispiirteitä.
Universaalin avoimuuden vuoksi monet sovellukset joudutaan rakentamaan tarpeettoman geneerisiksi ja siten ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään vajaiksi. Tai ainakin käyttöliittymäkoodin osalta jokaiselle laitteelle erikseen.
Sun ja muut J2ME:n takana olevat yritykset ovat nyt reagoineet ongelmaan ja julkaisseet ohjeistuksen, jolla pyritään helpottamaan jatkossa kehittyneempien J2ME-sovellusten siirrettävyyttä eri laitteiden välillä. Java Technology for the Wireless Industry -ohjeen tukijoina ovat alan suuret nimet kuten Ericsson, Nokia ja Motorola.
Microsoft-pohjaisille mobiiliympäristöille kuten Pocket PC -laitteille kehittävillä on etunaan yhtiön tiukka kontrolli laitealustoista. Microsoft edellyttää jokaisen laitevalmistajan tarjoavan samat vähimmäisominaisuudet ja esimerkiksi saman näyttötarkkuuden.
Jotkut kokevat Microsoftin yliotteen peräti hyvänä asiana. Kuri helpottaa laitteen kaikkia toimintoja hyödyntävien sovellusten siirrettävyyttä ja mahdollistaa siksi sovellusten jakelun kevyemmin kuin J2ME-leirissä.
Sunin ja muiden J2ME-alustaa kehittävien on vastattava haasteeseen pikaisesti. Nopeus ei ikävä kyllä ole ollut ainakaan tähän saakka Java-standardeja määrittelevän JCP-ryhmän (Java Community Process) parhaita puolia.
Java Community Processin toimintaa käsittelevä laaja juttusarja löytyy JavaWorld-sivustolta.
|
|
|
Microsoftin tuote palkittiin LinuxWorldissä
Uutiseksi riittäisi jo se, että Microsoft edes osallistui LinuxWorldiin. Yhtiö oli tietenkin mobilisoinut paikalle .NET-evankelistoja ja houkutteli nörttejä tuomaan örkkejänsä Terrariumiin.
Microsoftin Services for UNIX 3.0 -tuote palkittiin "Open Source Product Excellence Awards" -kilpailussa parhaana integraatiotuotteena. Siitäkin huolimatta, ettei kyseisen softan lähdekoodia vapaasti jaellakaan.
Microsoftin oma "avoin koodi" eli shared source kieltää käytännössä hyödyntämästä koodia omissa sovelluksissa. Tällä lisenssimallilla yhtiö on julkistanut esimerkiksi .NET-alustan keskeiset osat Rotor-paketissa.
LinuxWorldissä palkittiin myös Ximian, jonka aloittamassa Mono-projektissa kehitetään open source -pohjaista versiota .NET-alustasta ja C#-kääntäjästä.
Mono on edistynyt viime aikoina kiitettävin harppauksin samoin kuin toinen .NET-aiheinen open source -projekti DotGNU, jonka osaprojektina ollaan kehittämässä Java-tavukoodia generoivaa C#-kääntäjää.
Koodaajien näkökulmasta tällainen alustojen sekoittuminen tuo mukanaan mielenkiintoisia tulevaisuusvisioita: Java-koodaajat voivat luoda sovelluksia Windows-pohjaiselle .NETille ja C#-ohjelmoijat esimerkiksi Solariksen Java-virtuaalikoneelle.
Mutta sehän on tunnustettu jo pitkään, ettei pelkällä kielellä sinänsä ole väliä. Luokkakirjastot ja arkkitehtuurin muut komponentit ratkaisevat paljon enemmän.
|
|
|
Embarcadero ja Sun muhinoivat, välinefuusioita tulossa?
Kitkerä talousilmapiiri, tiukentuva kilpailu ja kahden selkeän tekniikkaleirin syntyminen ovat ajaneet välinevalmistajia nopeasti yhteen.
Johtavat yritykset ovat muutaman kuukauden aikana täydentäneet tuotevalikoimiaan ostamalla reippaasti pienempiänsä pois markkinoilta.
Äskettäin IBM imaisi itselleen ohjelmistohallinnan ja -mallinnuksen johtavaa tekniikkaa liittämällä viidenneksi ohjelmistoryhmäkseen Rationalin. Borlandin palettia kasvattivat viime vuoden lopulla nopeassa tahdissa TogetherSoft, StarBase ja ruotsalainen BoldSoft.
Microsoft on rakentanut omaa .NET-välinerintamaansa melko itsenäisesti, vaikka huhuja Macromedian ostamisesta on viime aikoina kuultukin.
Javan valtias Sun Microsystems kartuttaa nyt vuorollaan kehitysvälinekirjoansa. Läheiseksi kumppaniksi on valikoitu kalifornialainen Embarcadero, joka tunnetaan parhaiten tietokantojen hallinta- ja mallinnusvälineistään kuten DBArtisanista ja ER/Studiosta.
Sun paketoi Embarcaderon Describe-kokeiluversion Sun ONE Studio 4 Update 1:een ja myöhemmin huhtikuussa Studion 5.0:aan. Varsinaisesta yrityskaupasta ei siis ole kyse.
UML-pohjainen Describe toimii kaksisuuntaisesti Java- ja C++-ohjelmoijien koodausympäristöissä samaan tapaan kuten Rationalin XDE. Describe sulautuu Sunin NetBeansin lisäksi IBM:n Eclipse-ympäristöön ja sitä kautta WebSphereen.
GDPro-nimisenä alun perin tunnettu mallinnusväline päätyi Embarcaderon valikoimiin, kun yhtiö osti sen alkuperäisen kehittäjän Advanced Software Technologiesin vuonna 2000.
Gartnerin tuoreimman mallinnusvälinemarkkinoita arvioivan raportin nelikulmiossa Describe on sijoitettu kolmen kärkeen aivan Rationalin ja TogetherSoftin (ts. Borlandin) tuotteiden rinnalle.
|
|
|
Microsoftilta XML-henkinen ohjelmointikieli?
Microsoftilta on ilmestymässä uusi ohjelmointikieli XML- ja web-sovelluspalvelujen rakentajille.
Joidenkin uutislähteiden mukaan ohjelmointikielen nimeksi olisi kaavailtu X#. Lausuttaneen "risuks".
Spekulointi uuden kielen kehittelystä alkoi Don Boxin XML 2002-tilaisuudessa pitämän avauspuheen pohjalta. Microsoft ei ole suostunut kommentoimaan uutista.
.NET-arkkitehtina työskentelevä Box kertoi Microsoftin kehitystiimin ideoineen "tieto-orientoitunutta" (data-oriented) kieltä, koska perinteiset funktionaaliset ja oliopohjaiset kielet eivät ole optimoituja web-sovelluspalvelujen rakenteluun.
XML-ohjelmointikieliä on tosin kehitelty jo muuallakin. Münchenin teknillisessä korkeakoulussa ideoitu XL tukee keskeisiä XML-tekniikoita kuten XQuery-kyselykieltä ja XML Schemaa.
Toinen, puolivakavissaan kehitetty XS-kieli näyttää puolestaan tältä:
<for var="n" from="100" to="0" step="-1">
<print> n, " bottles of beer on the wall"</print>
<print> n, " bottles of beer"</print>
<print> "Take one down, and pass it around..."</print>
<print> n-1, "bottles of beer on the wall\n"</print>
</for>
Eli lähinnä Basiciä xml-tägien sisällä.
Kuriositeettina mainittakoon, että jos X#-kieli todella ilmestyy, voi siihen liittyvän tiedon hakeminen olla hankalaa. Verkon suosituimmat hakupalvelut kun eivät tue #-merkkiä hakusanoissaan.
Pienen selvittelyn jälkeen osoittautui, että Google-hakupalvelu tunnistaa ainoastaan nimet A# - G#, koska ne ovat englannin kielessä nuottien nimiä. H#:sta ylöspäin tietoa ei enää sitten löydy.
No, ehkä Microsoftin kannattaisi ostaa Google?
|
|
|
Segalta tukea verkkopelien rakentajille
Sega yrittää saada kelkkaansa uusia kehittäjiä lanseeraamalla yhteistyöohjelman verkkopelien rakentajille.
Kehittäjäohjelmassa yritykset pääsevät Sega Network Application Package -palvelun kautta dokumentointia sisältävään tietämyskantaan ja tiedostokirjastoon. Sega tarjoaa peleille myös palvelintilaa.
Ohjelman pilottikäyttäjänä on pelivalmistaja Oceanus, jolta valmistuu maaliskuussa uusi peli nimeltä Legacy Online. Parhaillaan beetatestauksessa olevan pelin kuukausimaksuna on 10 taalaa, eli verkkopeleille melko tyypillinen hinta.
Pelivalmistajien kannalta konsepti on ihanteellinen. Yhteisöllisyys lisää pelien viehätystä ja kuukausisopimukset uusiutuvat itsekseen. Verkkopelien markkinoilla arvioidaankin liikkuvan tänä vuonna jo puoli miljardia euroa.
Segan haasteena on haalia konseptinsa pariin kovia pelivalmistajia, sillä markkinoita hallitsevat tällä hetkellä vahvat nimet kuten Electronic Arts, Nintendo ja Sony. |
|
 |
