 |
 |
|
|
Borlandin uutuus keskittyy C#-kieleen
Borlandin tulevasta .NET-kehitysympäristöstä on vuotanut jo muutamia ennakkotietoja.
Sidewinder sisältää tuen pelkästään C#-kielelle.
Jatkossa yhtiö tuo välineeseen myös muita .NET-yhteensopivia kieliä.
Valinta kielen suhteen ei ollut kovin yllättävää. "Risu-see" on läheistä sukua Javalle,
joten Borland on voinut soveltaa aiempaa Java-osaamistaan uuden Galileo-projektiin
kuuluvan välineen rakentamisessa.
Verkkoon vuotaneiden kuvakaappausten
mukaan tuote käyttää Microsoftin C#-kääntäjää ja ainakin toistaiseksi .NET Framework 1.0:n versiota.
Microsoftin .NET Framework 1.1:n viimeinen beeta on jo valmis, mutta Sidewinderin .NET-versiotuen
tasoa ei vielä ole ilmoitettu.
Borlandilla on Microsoftilta lisenssi .NET-kehityskitin eli SDK:n jakeluun, joten kaikki kehittäjän
tarvitsemat kirjastot ja lisävälineet voidaan toimittaa samassa paketissa. Vaihtoehtona olisi 120
megatavun kokoisen paketin hakeminen itse Microsoftin www-palvelimelta.
Sidewinder ilmestyy kauppoihin näillä näkymin kesälomien kynnyksellä.
|
|
|
Motorola valitsi puhelimiinsa MontaVistan Linuxin
Motorola valitsi uusien puhelintensa alustaksi MontaVista Softwaren
Linuxin ja saman yhtiön J2ME:n (Java 2, Mobile Edition).
Analyytikoille Linux-julkistus oli lievä yllätys, sillä onhan yhtiöllä edelleen vankka 19
prosentin omistusosuus Symbianista. Kysynnän mukaan
Motorola tuo markkinoille jatkossakin Symbian OS- tai jopa Microsoft Smartphone-pohjaisia
puhelinmalleja.
Neutraaliin Linuxiin päätymistä on arvatenkin vauhdittanut Nokian kehittämä Series
60, jota yhtiö markkinoi kiihkeästi muillekin puhelinvalmistajille. Series 60 toimii Symbian
OS 6.1:n päällä tuoden siihen lisäpalveluita kuten puhelimen graafisen peruskäyttöliittymän
muistioineen, WAP-selaimen ja MMS-kuvaviestinnän.
Motorola itse perustelee päätöstä avoimen koodin kehittäjäyhteisön tuomilla eduilla.
Mahdollisimman laajan sovellustuen nopea saavuttaminen on tärkeämpää, kuin softa-alustan
hinta tai sen tarjoamat erityisominaisuudet.
Motorolan ensimmäinen Linux-känny saa nimekseen A760. Laite ilmestyy Aasian
markkinoille tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Sen jälkeen valloitetaan USA ja Eurooppa.
A760 sijoittuu malliston hintavampaan kärkipäähän. Perusominaisuuksia ovat mm. värinäyttö,
kamera, MP3- ja videosoitin sekä Bluetooth-yhteys.
MontaVista on tiivistänyt mobiili-Linuxinsa 2-4 MB pysyväismuistiin (esim. Flash tai EPROM)
käyttömuistin tarpeen ollessa alle 4 MB.
MontaVista tarjoaa J2ME-kehittäjille omaa IDE-ympäristöä debuggaus- ja profilointivälineineen.
|
|
|
Uuteen SQL Serveriin .NET-ajoympäristö
Fawcetten San Franciscossa järjestämä
VSLive! oli edellisvuoden tapaan yhtä
.NET-julkistusjuhlaa. Viime viikolla päättyneessä tilaisuudessa Microsoft esitteli
muun ohessa yksivuotiaan Visual Studio .NETin uusinta versiota eli Everettiä.
Visual Studio .NET 2003:n demossa tuotepäällikkö Chris Flores kehui entistä
parempaa Intellisense-älykkyyttä, VB6-koodia aiempaa laajemmin siirtävää migraatiovälinettä ja
uutta natiivitukea Oracle- sekä ODBC-tietokannoille.
Esittelyssä vilahtivat myös .NET Compact Frameworkin ja Mobile Device Controlsien avulla
piennäytöille sullotut käyttöliittymät.
VS.NET 2003:n mukana tulee käännetyn koodin suojaava Dotfuscator-lisäväline.
PreEmptive-yhtiön tuote hidastaa salauksella MSIL-tavukoodin tutkailua. Microsoft ja "avoin
lähdekoodi" eivät siis jatkossakaan ole synonyymejä.
VSLive!:ssä esiteltiin myös Microsoftin Yukonia eli seuraavaa SQL Serveriä.
Tietokantapalvelimeen on nyt upotettu .NETin ajoympäristö eli CLR. Tallennettujen proseduurien
ohjelmointiin voi jatkossa käyttää mitä tahansa .NETin tukemaa kieltä. Tarjolla ovat VS.NETistä tutut
ominaisuudet kuten debuggaus, Intellisense ja jopa proseduurien versiohallinta.
T-SQL:ään on myös tehty parannuksia. Nyt kielestä löytyy rekursiivisuus ja
poikkeusten käsittely sekä uusia tietotyyppejä.
Microsoft ei luonnehdi Yukonia aidoksi XML-tietokannaksi, vaikka XML ja web-sovelluspalvelut ovat
monella tapaa tuettuina. XML tunnistetaan omana tietotyyppinään ja sitä voidaan käyttää lomittain
relaatiopohjaisissa kyselyissä.
|
|
|
5-vuotias XML paisuu kuin pullataikina
Viikko sitten maanantaina eli 10.2.2003 W3C:n XML 1.0 -standardin valmistumisesta tuli kuluneeksi
tasan viisi vuotta. Tekniikasta on lyhyessä ajassa muodostunut it-järjestelmien Esperanto, jota kaikki
järjestelmätoimittajat tukevat lähes liikuttavan yksimielisesti.
Tekniikan lähtökohtana oli 80-luvulla kehitetty dokumentinhallintaan tarkoitettu raskas SGML-kieli.
XML:stä haluttiin kevyt, internet- ja web-ympäristöön sopiva yleiskäyttöinen dokumenttien kuvauskieli.
Lyhyt 25-sivuinen XML-määrittely päätyi kuitenkin nopeasti ohjelmisto- ja tietokantaväen suosioon.
Ajoitus ratkaisi, sillä 90-luvun lopulla kaikki halusivat tietovirtoja yhdistäviä portaaleja ja
internetin käyttö yritysten välisessä tiedonvaihdossa alkoi muutenkin yleistyä.
Standardin kehittäjät yllättyivät, miten nopeasti XML:stä tuli juuri sovellusten välinen tiedonvaihtokieli.
Yllättyminen oli aiheellista, sillä tekniikkaa on kritisoitu ohjelmallisesta raskaudesta. XML:n
arkkitehdit ovat nyt harkinneet tekniikan jakamista kahteen osaan: yksi muoto olisi optimoitu koneelliseen
käsittelyyn ja luettavampi muoto ihmisille.
XML-perustan ympärille on vuosien mittaan kasvanut käsittämättömän laaja standardiperhe. Nykyään
erilaisten XML-perustekniikoiden hallinta vaatii lähes päätoimista opiskelua.
|
|
|
Xeroxilta muunnoskieli virhealttiin XSLT:n tilalle
XSLT-muunnoksia (Extended Stylesheet Language Transformations) sovelluksessaan käyttävä ohjelmoija on
varmasti törmännyt tekniikan virhealttiuteen.
XSLT:n opiskelu saattaa kryptisyydellään turhauttaa (tai innostaa) ja valmiiden skriptien ylläpitokin on työlästä.
Ainakin ilman erityisiä apuvälineitä.
Ongelmatilanteissa virheen aiheuttajan löytäminen erotinmerkkien ja GREP-viidakoiden keskeltä tuntuu
puuduttavalta.
Mitättömältä tuntuva XSLT-bugi voi virhetilanteessa häiritä sovellusta laajemminkin:
web-kauppapaikalla ostoksen kuittaukseksi tarkoitettu sähköpostisanoma hukkuu. Ennakoimattoman syötteen
vuoksi firman etusivu onkin ajoittain tyhjä.
Xeroxin Ranskassa sijaitseva tutkimusyksikkö on huomannut ongelman ja esitellyt
XML-muunnoksille uuden kielen nimeltä Circus-DTE (Data Transformation Environment).
Kieltä voidaan käyttää joko itsenäisesti tai XSLT:n rinnalla.
Kielessä on sisäänrakennettu sääntöpohjainen tarkistuslogiikka, jolla numeromuuttujille voi halutessaan
määritellä esimerkiksi sallitut raja-arvot. Luetun ja tuotetun dokumentin tarkistamiseen voi lisäksi
määritellä omat DTD-tiedostonsa (Document Type Definition).
Kehittäjiensä mukaan Circus-DTE sopii muita tekniikoita paremmin monivaiheisiin XML-muunnosketjuihin,
koska kieli tukee rekursiivisuutta eli itsensä kutsumista ja oikeellisuustarkistuksia jokaisessa
käsittelyn välivaiheessa.
Valmistaja suosittaa kieltä myös yleiseen käyttöön, ei pelkästään web-sovellusympäristöön.
Kiinnostuneille on tarjolla kokeiluversio Linuxiin,
Solarikseen ja Windowsiin.
Pikatestattu demoversio kaipaisi lisätuotteistusta: "Aloita asentamalla koneeseen ensiksi Python,
vasta sitten Circus-DTE."
|
|
|
Sunin omilta Java-kritiikkiä
Sunilla työskentelevien ohjelmistoasiantuntijoiden mielestä yhtiön Java-versiossa on vakavia ongelmia,
jotka haittaavat kielen hyödyntämistä Solaris-käyttöjärjestelmässä. Samoja valituksia on muistion
mukaan kuultu myös lukuisilta asiakkailta.
InternalMemos.com-palvelun sivuille vuotaneessa Sunin sisäisessä
muistiossa kehittäjät
moittivat mm. Java-ajoympäristön hitautta, muistinkäsittelyä ja kankeaa päivityskäytäntöä.
Muistion laatinut Julian S. Taylor korostaa, että ongelmat eivät sinänsä liity Javaan
kielenä tai tekniikkana, ainoastaan ajoympäristön toteutuksiin.
"Ultra10-työasemassa TogetherJ:n käynnistys kestää viisi minuuttia. Sunin SMC-hallintakonsolin
heräämistäkin saa odotella 1-2 minuuttia", kirjoittaja moittii.
Hitaus ei ole muistion mukaan vain ärsyttävä haitta. Käyttöjärjestelmää käynnistettäessä raskaampien
Java-prosessien ylösajo saattaa päättyä aikarajoittimien tappotuomioon.
c|net News.com:in mukaan Sun on vahvistanut
muistion aitouden. Ongelmat ovat tiedotteen mukaan jo historiaa, käsitteleehän kirjoitus "ikivanhoja,
kahden vuoden takaisia JVM-versioita".
Kalenterin
pyöristysapplettini taisi mennä luuppiin: pakkasilla päässäni pipo yhä kiristää. Miksi ei
Sun™ lämmitä?
|
|
 |
