|
|
 |
Koodi pääsee lööppiin
Avoimuus herättää positiivisia mielleyhtymiä. Suljettu tai vangittu eivät kuulosta yhtä mukavilta.
Vai kumman uskot myyvän paremmin?
Avoimuuden julkisuusarvolla ratsastetaan. Tästä tyyppiesimerkkinä toissa
Assemblix-kirjeessä mainitsemani Väestörekisterikeskuksen
julkisuusjuoni.
Avoimen koodin konsepti on sinällään hieno. Kaikki eivät silti sulata hurmoshenkistä hulabaloo-meininkiä.
Metsästin juttuun käyttökokemuksia ja konkreettisia esimerkkejä avoimen koodin hyödyntämisestä,
sekä hyviä että huonoja. Puolueettoman ja aidosti hyödyllisen tiedon siivilöinti kaiken hälyn
keskeltä osoittautui yllättävän haastavaksi.
Viime vuoden elokuussa ilmestynyt Tietoviikko Plus+
syventyi aiheeseen oikein urakalla. Timo Tolsa tenttasi kotimaisia asiantuntijoita, Oikeat Oliot Oy esitteli
omia kokemuksiaan ja Microsoftiltakin oli saatu pakolliset shared source -selittelyt.
Samaisen Plus+numeron pääkirjoituksessa Mattias Erkkilä totesi: "Selkeää vastausta siihen,
mistä avoimessa lähdekoodissa on kysymys ja mihin sen käytön lisääntyminen johtaa,
ei kuitenkaan tästä lehdestä löydy."
Piti siis siirtyä seuraavaan. Helmikuun ITviikossa oli valtionvarainministeriössä projektipäällikkönä
toimivan Olli-Pekka Rissasen juttu "Avoimen koodin ydin ovat lisensointimalli ja yhteisö".
Jutussa Rissanen kirjoittaa:
Linuxin tukeminen omissa tuotteissa on ohjelmistoaloille enemmän sääntö kuin poikkeus.

Epäilevinkin tietohallintojohtaja varmaan voi jo jatkuvuuden ja tuen puolesta valita
Linuxin. Muita varmoja valintoja ovat esimerkiksi Apachen Web-ohjelmat ja
Sendmail-postipalvelin.
Patentit uhkaavat
Viime aikoina on keskusteltu avoimen koodin todellisesta avoimuudesta.
Vapaaksi luullusta koodista kurkkii yllättäen kaupallisia tekijänoikeuksia ja patentoituja
tekniikoita.
Mielenkiintoisimman keskustelun on käynnistänyt SCO, joka väittää Linuxista löytyvän sille
kuuluvaa Unix-lähdekoodia. Yhtiö varoittelee Linux-jakelijoita ja
on haastamassa IBM:ää oikeuteen. Gartner suosittelee suuria Linux-käyttäjiä suhtautumaan SCO:n vaatimuksiin
vakavasti.
Onkohan Linux tulevaisuudessakin siis "varma valinta", jolle voi taata jatkuvuuden ja tuen?
Hieman samaa teemaa sivuaa myös .NET-klooni Mono. Projektin kehitystä koordinoiva Ximian
painottaa, että kaikki luokkakirjastot ja kääntäjät on toteutettava alusta alkaen
avointen ja vapaasti hyödynnettävien määritysten tai koodikirjastojen pohjalta.
Mono-tiimille annettu suositus on paikallaan. Amerikkalaisten softafirmojen kohdalla on
syytä olla hieman varuillaan: paikalliset lakikoukerot, tekijänoikeussäädökset ja vahinkovastuupykälät
ovat järkyttävää luettavaa.
Web-standardeja valmistelevassa W3C:ssä on viime aikoina työskennelty
patenttikiemuroiden välttämiseksi tai rajaamiseksi. Kädenväännön tuloksena on syntynyt kompromissiehdotus,
joka helpottaa rajapintojen avaamista ja niiden kohtalaisen vapaata hyödyntämistä. Tähän saakka
ongelmia on riittänyt esimerkiksi salaus- ja tiivistysprotokollissa.
Java-leirissä säädetään vastaavasti uutta Java Community Processia, jotta avoimen
koodin tarjoajat pääsisivät jatkossa nauttimaan yhteensopivuusleimoista ja sertifikaateista.
Tähän mennessä erityiskohtelun on saanut vain Apache Software Foundation, seuraavaksi sitä himoaa
varmasti JBoss Group.
Yksi asia näyttää varmalta: ohjelmoijilla työt hetkellisesti vähenevät mutta juristeilla
ne vaan lisääntyvät.
Harri J. Talvitie
|