 |
 |
 |
|
JBuilder suosituin Java-väline
SD Timesin teettämän tutkimuksen mukaan
Borlandin JBuilder on tällä hetkellä suosituin Java-kehitysympäristö. Toisena tulee IBM:n VisualAge for Java ja kolmantena
(yllätys yllätys) Microsoftin Visual J++ / Visual J#.NET:
 Lähde: SD Times 1.10.2002/BZ Research, n = 1 425
Kyselyn tuloksista selvisi myös, että Java-sovelluspalvelimista Apache-pohjainen Tomcat on
ylivoimaisesti suosituin (vastaajista 52,5% käyttää). Suosiossa seurasivat IBM WebSphere (29,0%),
BEA WebLogic (24,5%) ja Oracle9iAS (20,8%).
 |
 |
|
OMG koolla Helsingissä
Ohjelmistostandardeja valmisteleva Object Management Group (OMG) aloitti sunnuntaina vajaan viikon mittaisen suunnittelu- ja seminaaritapahtuman
Helsingissä. OMG vastaa mm. UML:n ja CORBA:n standardisointityön koordinoimisesta.
OMG-tilaisuuksien yhteydessä järjestetään kriisiolosuhteiden it-valmiuksiin
erikoistuneen Crisis Management and Information Technologyn eli CMIT:n oheistilaisuus.
CMIT on syntynyt presidentti Martti Ahtisaaren luotsaaman
Crisis Management Initiative -ryhmän aloitteesta.
Object Management Groupin lähiaikojen päätavoitteena on saada valmiiksi UML-määrityksen versio 2.0.
Työn alla on myös uusi mallipohjaiseen sovelluskehitykseen tähtäävä Model Driven Architecture (MDA).
|
| |
|
MMS kiinnostaa kehittäjiä
Ohjelmistoalaa tutkivan Evans Datan tuoreen raportin mukaan jo lähes neljäsosa mobiilialan ohjelmistoyrityksistä suunnittelee
MMS-tekniikan hyödyntämistä.
Varsinkin Kiinassa kiinnostus langattomia kuvaviestejä ja muita näppäriä mediapelejä kohtaan on kova.
Kiinalaisyrityksistä jopa 30% ennustaa käyttävänsä MMS-tekniikkaa lähiaikoina.
Sovellusalueista perinteinen sanomanvälitys on edelleen suosituin. Raportissa ennustetaan kasvua
sähköiseen kaupankäyntiin ja tunnistamispalveluihin.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa mobiilisovelluksista tehdään kämmenmikroille ja PDA-laitteille,
loput matkapuhelimiin.
|
 |
|
.NET-kehitysympäristön seuraava versio beetatestaukseen
Microsoft on vastikään julkistanut Visual Studio .NET -kehitysympäristön sekä .NET-ajoympäristön (framework) seuraavan version beetan.
Everett-koodinimen saanut uusi versio synkronoituu Windows .NET Server 2003 -käyttöjärjestelmäpäivitykseen.
Everettin versionumeroksi tullee 1.1, joten mistään massiivisesta päivityksestä ei selvästikään ole kyse. 1.0:aan tehdyt sovellukset toimivat 1.1:ssä ja päinvastoin, vaikka pieniä yhteensopivuusongelmia voi olla luvassa. Näistä löytyy tarkemmin tietoa gotdotnet.com-palvelun sivuilta.
Aiemmin erillisinä lisäimurointeina julkaistut tekniikat kuten WAP-koodaukseen sopiva Mobile Internet Toolkit sekä Java-yhteensopiva J#-kieli ovat nyt mukana peruspaketissa.
Microsoft pyrkii kilpailemaan uuden .NET-version myötä suosiotaan nopeasti kasvattaneen J2ME:n (Java 2 Mobile Edition) kanssa. VS.NET 1.1 sisältää Compact Framework -ajoympäristön visuaaliset kehitystyövälineet sekä emulointitoiminnon.
Kehitysympäristöön on tullut muutamia pieniä parannuksia. Esimerkiksi Intellisense-älykkyys toimii vihdoin debuggauksessa käytetyssä komentoikkunassa. Sen sijaan koodin muokkaus VB.NET-debuggauksen keskeytystilassa ei vieläkään onnistu. Ominaisuus on luvassa vasta seuraavaan eli Yukon- tai Longhorn-versioon.
Visual Basic 6.0:sta .NET:iin siirtyviä saattaa ilahduttaa entistä monipuolisempi Upgrade Wizard. Täyden .NET-siirron teko edellyttää toki edelleen runsaasti manuaalista uudelleenohjelmointia.
Helmikuussa ilmestyneeseen .NET:iin on tähän mennessä julkistettu kaksi pienehköä korjauspäivitystä.
|
| |
|
Ei-niin-salaiset kansiot
Monopolisyytöksissä rypevä Microsoft julkisti elokuun lopulla kasan aiemmin dokumentoimattomia Windowsin
rajapintamäärityksiä. Vajaat 300 määritystä julkaistiin MSDN-kehittäjäpalvelussa otsikolla "Settlement
Program Interfaces".
Joidenkin uutispalvelujen mukaan Microsoft julkisti osia Windowsin lähdekoodista, mutta aivan
näin yksityiskohtaista tietoa ei kuitenkaan paljastettu. Julkaistujen API-määritysten selailu ei siis tarjoa
lähellekään Sonera-kirjan veroista viihdearvoa.
Paljon mielenkiintoisempia ja varmasti monelle koodaajalle tai turva-asiantuntijalle hyödyllisempiä ovat Microsoftin
avaamat verkkoprotokollien määritykset. Esimerkiksi Samba-kehitystiimi arvostaisi varmasti nykyistä avoimempia speksejä,
jotta verkkoyhteensopivuus Linuxin ja Windowsin välillä hieman kohenisi.
Verkkoprotokollia ei anneta kuitenkaan vapaasti julkisuuteen vaan ne pitää erikseen lisensoida. Syynä on
Microsoftin mukaan protokolliin liittyvä "merkittävä liiketaloudellinen kilpailuarvo".
Microsoftin open source -filosofia on muutenkin melko erikoinen. Yhtiö on antanut esimerkiksi lausunnon, jonka
mukaan Windows-lähdekoodin täysimittainen paljastaminen saattaisi tuoda mukanaan turvallisuusriskejä.
Windowsin lähdekoodi on joka tapauksessa saatavilla, tosin ainoastaan yliopistojen ja muiden vastaavien
organisaatioiden tutkimuskäyttöön.
|
| |
|
Uusi XDE hallitsee myös VB.NET:in ja ASP.NET:in
Rational julkisti Orlandossa elokuun lopulla pidetyssä Rational User Conference
-kehittäjätilaisuudessa uuden version UML-pohjaisesta XDE-mallinnusvälineestään.
Keväällä ensiesitelty versio tarjosi koodigeneroinnin vain C#- ja Java-kielille.
Nyt julkistettu uusi versio tukee myös Visual Basic .NET:iä ja ASP.NET-tekniikkaa.
|
| |
|
J2EE:n versio 1.4 valmistumassa
Hajautettujen Java-palvelinsovellusten rakentamiseen käytettyä Java 2 Enterprise Editionia eli J2EE:tä ollaan päivittämässä
versioon 1.4.
Tärkeimmät muutokset liittyvät XML web services- eli SOAP/WSDL-tyyppisen tekniikan tukemiseen. Tällä hetkellä
J2EE:n web services -sovellukset on jouduttu rakentamaan joko valmistajakohtaisilla laajennuksilla
tai muilla lisäpaketeilla.
Esimerkiksi Sunilta ilmestyi aiemmin kesällä Java Web Services Developer Pack -lisäpaketti (WSDP).
Paketissa tulee mukana myös aiemmin julkistetut Javan XML-laajennukset.
Java Community Process on saanut hiljattain valmiiksi ehdotuksen lopullisesta J2EE 1.4 -määrityskokoelmasta.
Jos yllättäviä ongelmia ei ilmaannu, Sun julkistaa 1.4-betaversion tämän vuoden marraskuussa ja lopullisen
version vuoden 2003 jälkipuolella.
Microsoftia kenties ilahduttaa tieto, jonka mukaan kiinnostus Javaa kohtaa on hieman laantunut. BZ Researchin
SD Timesille elokuussa teettämän tutkimuksen mukaan "enää" 50 prosenttia vastanneista olisi kiinnostunut Javan
käyttöönotosta uusissa softaprojekteissa.
Viime vuoden marraskuussa vastaava luku oli 52,5 prosenttia, joten pudotus on melko pieni.
Mobiilirintamalla Javalla menee lujaa, mutta sovelluspalvelinpuolella asiat voisivat olla paremminkin.
Eri valmistajien J2EE-tuotteiden välinen yhteensopivuus ei näytä paranemisen merkkejä ja markkinoita
kuvataan jopa kaoottisiksi.
|
 |
|
AMD kosiskelee Linux-kehittäjiä 64-bittisyyteen
Suoritinvalmistaja AMD:n viime viikkoisessa Developer Symposium -kehittäjätilaisuudessa
puffattiin yhtiön 64-bittistä Hammer-tekniikkaa varsinkin Linux-yhteisölle.
Hammer-tekniikka perustuu x86-64 -nimiseen lisäkomentosarjaan, jolla saadaan rakennettua
64-bittinen osoitteistus nykyisiin x86-pohjaisiin sovelluksiin.
Linux-valmistajista SuSE ja Red Hat ovat ilmoittautuneet Hammer-tekniikan tukijoiksi.
Elokuun puolivälissä pidetyssä LinuxWorld 2002 -tapahtumassa Red Hat esitteli 64-bittiseen
Hammer-tekniikkaan pohjautuvaa Linux Advanced Server -versiota.
Developer Symposiumissa AMD julkisti myös palvelun,
jossa kehittäjät ja teknologiapartnerit voivat testata omia 64-bittisiä sovelluksiaan.
|
|
 |
