|
 |
Ohjelmoijantauti
Ohjelmoijia tai muita nörttikansalaisia tavanneelle maallikolle
on kenties joskus tullut mieleen vastapuolen mielenterveys. Heksakoodin
yletön hurmio saattaa aidosti huolestuttaa ulkopuolista. Joskus
koodaaja törmää myös oudolta tuntuvaan ihannointiin.
It-taiturit leimataan usein älykkäiksi mutta taidoiltaan hieman
kapea-alaisiksi. Pinttyneiden käsitysten mukaan koodigurut ovat
epäsosiaalisia, itsepäisiä ja muutenkin hankalia ja ehkä hieman
huvittaviakin otuksia.
Koodaaja ei välttämättä edes tunnista lähipiirissä vallitsevaa
vilpitöntä kummastelua.
Taitojen ja taipumusten psykologinen profilointi saattaa vaikuttaa
yleistämiseltä. Jokaisen ammatti- ja harrastusvalinnoista
löytyy luonnollisesti omat yksilölliset motivaatiotekijät.
Eri ammattiryhmiä työkseen aivoluotaavat ovat viime aikoina havainneet
selvän suuntauksen. Psykiatrin tai neurologin vastaanotolla käy entistä
useampi it-ihmelapsi - tai kenties henkisesti sellainen.
Joidenkin teorioiden mukaan ilmiömäinen bittinikkaruus on seurausta
lievästä aivovauriosta. Kallonkutistajapiireissä puhutaan jopa
ohjelmoijasyndroomasta.
Sarsin tavoin kyse ei ole tartuntataudista vaan itävaltalaisen
lastenlääkärin Hans Aspergerin mukaan nimetystä
oireyhtymästä.
Aihetta ansiokkaasti kartoittavassa Christopher Gillbergin
kirjassa "Nörtti, nero vai normaali?" kuvataan Asperger-lasten
erikoisharrastuksia:
Historia, maantieto, tietokoneet, matematiikka, meteorologia, dinosaurukset,
kiinalainen posliini, arkeologia, sienitiede, toisen maailmansodan aikainen Itävalta,
suihkulähteet, alkuluvut, kampukset, meikki, sammakot, raitiovaunuaikataulut,
oopperalaulajattaret, Cromwell ja Povel Ramel ovat vain muutamia mielenkiinnon
kohteista.
Gillbergin listaa olisi helppo jatkaa tietokone- ja ohjelmointialan
erikoistermeillä. Kieliä, protokollia, oliomalleja ja mitä vielä!
Sääilmiöistä kiinnostunutta ei oitis kannata tituleerata Asperger-tapaukseksi.
Diagnosoinnissa käytetään useita kriteerejä, haastatteluja ja jopa
sukukartoituksia.
Asperger-pohjalta monet tietotekniikkahistorian merkkihenkilöt
näyttäytyvät oitis uudessa valossa. Yleisimpien diagnoosikriteeristöjen
kautta yhdistäviksi tekijöiksi nousevat tiedemies-psyyke ja originellit
käytöstavat.
Työelämässä pärjäämisen kannalta olisi tärkeää, että Asperger-henkilö
tunnistaisi selkeästi omat vahvuutensa ja tiedostaisi heikkoudet.
Työyhteisön ja erityisesti esimiesten haasteena on luotsata
Asperger-taipuvaista tälle sopiviin tehtäviin, sekä luoda riittävän
turvallinen ympäristö toimia.
Aiheesta tarkemmin kiinnostuneille:
Palautetta voi lähettää alla olevaan osoitteeseen.
Kerro samalla haluatko mahdollisen lainauksen julkaistavaksi
oikealla nimellä vai nimimerkillä.
Harri J. Talvitie
|
Edellisessä 
