 |
 |
|
|
Perinteikäs Perl kääntyy virtuaalikoneeksi
Unix-komentotulkin ja sittemmin web-sovellustenkin ohjelmointivälineenä kunnostautunut
Perl-skriptikieli päivittyy pikkuhiljaa kuutosversioon. Perl 6 tuo monia muutoksia
itse kieleen, mutta mielenkiintoisin lienee uusi virtuaalikonepohjainen
suoritusympäristö.
Perl 6:n syntyhistoria on itsessään erikoinen. Alkusysäyksenä oli vuoden 2001 aprillipäivänä
julkaistu kuvitteellinen keskustelu
Perlin pääkehittäjän Larry Wallin ja Python-kieltä luotsaavan Guido van Rossumin välillä.
Perl-keskusteluryhmään lähetetyssä pseudohupailussa Larry ja Guido "suunnittelivat" kielten
yhdistämistä uudeksi Parrot-kieleksi.
Pila synnytti lopulta uuden kieliriippumattoman virtuaalikoneen eli tavukoodia
suorittavan moottorin.
Virtuaalikoneiden pääarkkitehtuurit jakaantuvat nykyisin lähinnä rekisteri- ja
pinoratkaisuihin. Pinototeutusta kannattava "Mono-julkkis" Miguel de Icaza on ennättänyt
jo moittia Parrot-intoilijoiden rekisteripohjaista optimointia pelkäksi "ideologiseksi
hölynpölyksi".
Perl-raamattuja aiemminkin kustantanut O'Reilly on jo tuonut markkinoille ensimmäisen
6-versiota käsittelevän opuksen vaikka itse kieli onkin luvassa vasta joskus
ensi vuoden puolivälissä.
Paperin väärinkäyttöä?
|
|
|
Selaintehtailijoista tyylipoliiseja
Web-sivujen CSS-standardia (Cascading Style Sheets) valmisteleva
W3C-työryhmä on päättänyt poistaa määrittelystä
eräitä tekstimuotoiluun liittyviä osia.
Syynä poikkeukselliseen käytäntöön on suurten selainvalmistajien
haluttomuus toteuttaa kaikkein eksoottisimpia CSS-tyylivirityksiä.
Kyseessä lienee webbikuplan jälkeistä realiteettipohjaista
määrittelytyötä periaatteella "jos ei käytetä niin turha sitten
speksata".
Cascading Style Sheets level 2 (CSS 2.1), Revision 1 hävitti nämä:
- font-stretch
- font-size-adjust
- Aural style sheets
- text-shadow
Tuorein CSS-versio osoitteessa http://www.w3.org/TR/CSS21.
|
|
|
Linus Torvalds: Rajoja ohjelmistopatenteille
EU-virkamiehet ovat käsitelleet ohjelmistopatenttien säädöskokoelmaa pitkään ja hartaasti.
Kehittäjäpiireissä kuumeisesti kritisoitujen lakien hyväksymisäänestys lykkääntyi muutama
viikko sitten ja on vihdoin ohjelmassa huomenna keskiviikkona 24.9.
Avoimen kehittäjäyhteisön Linux-siipeä edustavat Linus Torvalds ja Alan
Cox valmistelivat vastikään aiheesta kirjeen europarlamentaarikoille.
Kirjeessä Torvalds kommentoi: "Kokemukset USA:sta osoittavat, että
ohjelmistopatenteista ei ole juuri kenellekään hyötyä paitsi ehkä
juristeille. Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisessä patentit ovat
ainainen uhka, mikä hidastaa merkittävästi kehitystyötä."
Torvalds jatkaa: "Toivottavasti kaikki suomalaiset eurokansanedustajat
näkevät tässä Suomen ja EU:n edun eivätkä salli saman kaaoksen siirtämistä
tänne."
Suomi on ottanut ohjelmistopatentteja puoltavan kannan. Aikaisemmin
eduskunnassa hyväksytty Suomen virallinen kanta puoltaa patentoinnin
laajentamista siitä, mitä nykyinen lainsäädäntö sallii.
Linus Torvalds arvostelee päätöksentekoa: "Tekstiä lukiessa tulee
selväksi, että asiasta päättäneillä henkilöillä ei ollut mitään käsitystä
ohjelmistokehityksen todellisuudesta. Erityisesti avoimeen lähdekoodiin
viittaavissa kohdissa on ilmeisiä asiavirheitä."
Lisätietoa:
|
|
|
Turvaprotokollat kypsyvät, soveltamista ja sopimista kaivataan
Sovellusarkkitehdille tarjotaan jatkuvalla syötöllä uusia turva-alan määrityksiä tai vähintään
niitä koskevia tiedotteita. Dokumenttien ja speksien selailu aiheuttaa koodaajalle usein hämmennystä
tai vähintään päänsärkyä.
Liberty Alliance -ryhmässä yritetään Nokian myötävaikutuksella mallintaa kuumeisesti
yksityisyyttä ja luottamusta UML-filosofian mukaisiin käppyröihin. "Keep it simple, stupid" -ajattelulle
olisi kaiketi kysyntää.
Verkkoidentiteetin hallintaa ja yhtenäistä tunnistautumistakin tarjoavaa
Liberty-konseptia on kehitelty laajalla rintamalla nyt pari vuotta.
Vastikään saavutettiin Phase 2 -taso.
Käyttäjien työpöytiä hallitseva Microsoft porskuttaa omalla Passport-tekniikallaan ja antaa vapausliittouman
selvitellä byrokratiapykäliä keskenään. Aivan itsevaltiudella ei Microsoftinkaan määrittelytyö toki suju,
siitä pitävät huolen viimeistään EU:n tiukkapipot.
Yritysten välisten web-sovelluspalvelujen liikenteen turvaamisesta ja turvakäytännöistä
sopimisen standardeista kisataan myös kovasti. Tähän taistoon Microsoft on saanut tuekseen itse IBM:n.
Vastikään yhtiöt julkistivat päivitetyn kuvauksen
turvallisten web-sovelluspalvelujen toteutustekniikoista.
Liberty Alliancen ja IBM/Microsoft-liittouman määrittelyjen välillä on filosofisten erojen
lisäksi paljon teknisiäkin perusristiriitoja.
Konseptina hankalasti hahmotettavien federation- eli turvayhteenliittymien toteutukseen löytyy IBM/MS-puolella
mm. WS-Trust
ja WS-Federation.
Liberty puolestaan hahmottaa laajempia käsitteitä omassa Liberty Trust Models Guidelines -dokumentissaan.
Kuluttajiakin kiinnostavaa turva-aiheista kisaa käydään jo lähitulevaisuudessa digitaalisen sisällön eli musiikin, dokumenttien
ja muun materiaalin hallintatekniikoissa. Lokakuussa Microsoft aloittaa Office 2003 -vyörytyksen ja
ujuttaa sitä kautta miljoonille tietotyöläisille omaa IRM-ratkaisuansa.
Eräs äänekkäimmistä Microsoft-sisältöhallinnan vastustajista on luonnollisesti Sun Microsystems.
Sunin tekniikkapomo John Fowler
harmittelee kenties sitä, ettei saa enää StarOfficella avattua Microsoftin karkurimuistioita. Toisaalta,
onhan näitä julkisiakin strategioita.
|
|
 |
