Assemblix-uutiskirje lähetetään MikroPC.netin uutiskirjeen tilaajille. Voit halutessasi poistua lähetyslistalta omista asetuksista.



Tiistai 21.10.2003 klo 23:00

IE:n patenttipaitsio: "Tuomarisetä rikkoi webin!"
Uusi Delphi siirtyy suoraan .NETiin
Longhorn-esiversiossa pelkät peruspalvelut, kuorrutusta vasta myöhemmin
Java-mobiilisoftien jakelua matkapuhelimesta toiseen

Web-sovelluspalvelujen kypsymistä odotellessa

Web services -alkuinnostus lähti liikkeelle kevyestä ja yksinkertaisesta perusmallista: xml-rakenteisten sanomien liikuttelua internetin yli ja vieläpä sen "kaikille tutun" http-kuljetusprotokollan päällä.

Vihdoinkin järjestelmien hienojakoista yhdistelyä, vihdoinkin eroon valmistajasidonnaisista ratkaisuista! Tai konkreettisemmin: "Haloo, sinä puolitutun kumppanimme middleware: tässä asiakas ja tuossa tilaus. Hoida homma kotiin!".

Näppärä visio, mutta muutaman vuoden odottelun jälkeen konsepti on alkanut epäilyttää monia. Eihän sovellusten integrointi webbi-xml:n it-ihmemaailmassakaan pelkkää palikkaleikkiä toki ole.

Monen pettymyksen ja viivytyksen jälkeen epäluulo ja varovaisuus on perusteltua: tekniikkarintamalla ei ole kertynyt kypsyyttä, konsensukseen on edetty hitaasti haparoiden.

Konseptin uskottavuutta on entisestään rasittanut markkinoinnin ja todellisuuden huima kuilu. Samalla kun seminaareissa esitetään utopioita ja federaatioita, arkitodellisuus on edelleen askeettista SOAP-sähkösanomien epävarmaa kuljettelua.

Oikeasti hyödyllisten ja järkevällä työmäärällä rakennettavien sekä ylläpidettävien web-sovelluskokonaisuuksien vaatimat lukuisat laajennukset ovat vasta uunituoreita -- tai suunnittelupöydillä pahasti kesken. Toteutuksista puhumattakaan.

Duettona improvisoiden vai kapellimestarin partituurein?

Ruohonjuuritasolla työskenteleville ohjelmistoammattilaisille web services -tekniikoiden anti on rajoittunut pikkukokeiluihin ja varovaiseen ensitutustumiseen. Kehitysvälineiden näkökulmasta web services on vain uusi etäkutsutapa vanhojen rinnalla.

Laajimmin yleistynyt web-sovellustekniikka SOAP määrittelee lähinnä vain kirjekuoren: osoitetiedot ja sisään sanoma. Kusti polkee ja web services vie perille, mutta miten sujuvat jatkot?

Vakiolomakkeen asemesta SOAP-kirjeessä saattaa olla vain kuvastosta repäisty sivu ja toimitustiedoksi niitattu käyntikortti. Mitenkäs tämä tilaus hoidetaan? Ikävimmässä tapauksessa kirjekuori hukkuu ja tädiltä jää asuste kokonaan saamatta.

Sanomaliikenteen turvallista ja ennakoitavaa kuljetusta varten tarvitaan kehittynyt koneisto.

Web-sovellusviestintä voi yksinkertaisimmillaan olla helppoa: sanoma pisteestä A pisteeseen B ja kuittaus takaisin. Mutkikkaammissa sovelluksissa pallotteluun osallistuu useita osapuolia, joten arkkitehtuurin tulisi hallita esimerkiksi hajautettujen tapahtumien peruutus tai vahvistus.

Turvattu ja hallittu sanomaliikenne ei yksinään riitä. Viestien pohjalta on synnyttävä kaikkien hyväksymä tai edes ymmärtämä lopputulos: tavaran siirto varastosta asiakkaalle tai tieto toimituksen viiväs­tymisestä.

Web-sovelluspalveluihin sovitetut liiketoimintaprosessit etukäteen sovittuine työvaiheineen ja monivaiheisine kulkureitteineen ovat oma maailmansa, joiden käsittelyssä lipsutaan peruskehittäjän reviiriltä astetta rankemmille arkkitehtuurivesille kuten BPEL-protokollan (Business Process Execution Language) ja BizTalkin syövereihin.

Rattaistoja ja rakennusohjeita


Oman web services -konseptin kauppaamisesta on muodostunut it-taloille missio. Kyseessähän ei ole pelkästään tekniikkaa ja protokollia, vaan pääsy liiketoiminnan ytimeen ja sitä kautta korvaamattomaksi.

Takavuosien myyntitykin oli voideltava palvelinkaupassa vain yksi avainhenkilö. Kuplien kuivuttua ja taloudellisen it-realismin myötä toimittajalta on nyt löydyttävä monilahjakkaita web services -evankelistoja: web-infrastruktuurin kauppaaminen ei ole ihan nappikauppaa.

Haasteena on käännyttää talous- ja tekniikkaväki ja vakuuttaa siinä sivussa media ja analyytikot. Kaikissa eri tekniikkaleireissä rakennetaan nyt välineiden ja määritysten lisäksi kilvan katu-uskottavia web-sovellusarkkitehtuureja.

Tekniikkafanaatikoille tarjotaan huimasti opiskeltavaa: jokaisella itseään kunnioittavalla infrastruktuuritoimittajalla on vähintään kirjastollinen web-sovellusmäärittelyjä ja arkullinen arkkitehtuureja.

Siitä vaan vertailemaan!

Harri J. Talvitie






Uutiset

 

IE:n patenttipaitsio: "Tuomarisetä rikkoi webin!"

Kalifornian yliopisto (UC) ja sen tutkimusryhmästä vuonna 1994 yhtiöitetty Eolas Technologies ovat voittaneet Microsoftia vastaan nostetun web-perustekniikoita koskevan patenttiloukkauskiistan. Päätös tullee vaikuttamaan sivujen toimintaan IE:llä ja aiheuttaa muutospaineita myös html-ohjelmoijille.

USA:n patenttiviraston Kalifornian yliopistolle 17.11.1998 myöntämä patentti 5,838,906 kuvaa "hajautetun hypermedian menetelmän, jolla automaattisesti käynnistyvä ulkoinen ohjelma tuottaa hypermedia­dokumenttiin vuorovaikutusta ja esittää dokumenttiin upotettuja olioita". Kalifornian yliopisto teki myöhemmin lisensointisopimuksen Eolasin kanssa ja luopui näin yksinoikeuksistaan keksinnön taloudelliseen hyödyntämiseen.

Alkuperäinen patenttihakemus toimitettiin käsittelyyn 9 vuotta sitten lokakuussa 1994. Silloinhan Microsoftilla ei ollut vielä edes omaa selainta: Redmondin koodaajat tutkailivat tosin jo Spyglassilta lisensoidun selaimen lähdekoodia sovittaen sen sittemmin Microsoft-formaattiin.

Internet Explorer 1.0 julkistettiin Windows 95:n lisäpakettina elokuussa 1995 eli vajaan vuoden sisällä UC:n patenttihakemuksen sisään­jättö­päivästä.

Myöhemmissä IE-versioissa Microsoft esitteli ActiveX-tekniikan ja sovelsi vapaasti muidenkin ideoimia upotustekniikoita. Kun UC ja Eolas kokivat patenttinsa tulleen loukatuksi ja eivät päässeet Microsoftin kanssa neuvotteluratkaisuun, päätettiin kiista delegoida juristeille.

Vuonna 1999 käynnistynyt oikeustaistelu sai elokuussa ainakin välipäätöksen, kun chicagolainen tuomioistuin totesi Microsoftin loukanneen patenttia ja määräsi sen maksamaan Eolasille yhteensä 521 miljoonan dollarin (448 miljoonaan euron) korvaukset, josta 25 % ohjautuu Kalifornian yliopistolle. Lisäksi Microsoft määrättiin muut­tamaan Internet Exploreria siten, ettei olioiden aktivointi- ja toteutustapa enää loukkaa patenttia.

Juristien ja finanssianalyytikoiden lisäksi Eolas-patenttiriidan päätös tai ainakin sen seuraukset voivat kiinnostaa myös tavallista web-sivuston rakentajaa, ohjelmistokehittäjää ja loppukäyttäjääkin: turhalta tuntuvia muutoksia ilmestyy ensi vuonna Windowsin ydinkirjastoihin ja monille html-sivustoille.

Kaiken kukkuraksi käyttäjiä ärsytetään näemmä uusilla keskeytys­ikkunoilla, joiden tarkoituksena on varmistaa Microsoftin selustaa eli hävittää IE:stä patentin määrittelemä vaikutelma automatiikasta.

Teoriassa Microsoft voi vielä saada tuomionsa peruttua, mutta joka tapauksessa yhtiö on jo kertonut tuovansa Internet Explorerista patenttiongelman kiertämiseksi muunnellun IE 6 SP1b:n, jakelu­nimeltään IE 6 Update v.02.

Kaikesta päätellen Microsoft on varautunut hyvissä ajoin "Eolas worst-case" -skenaarioon: yhtiö on pystyttänyt vauhdilla tiedotesivuston, jossa perustellaan IE:n tulevia ("vaiko sittenkään..?") puukotuksia niin web-suunnittelijan kuin kehittäjänkin näkökulmista.

Kriisi- ja katastrofiviestinnän perusopit tunteva Microsoft on yrittänyt taidokkaasi häivyttää tiedotteistaan kaikki tappion ja katkeruuden merkit: annetaan faktat, ei muuta. Turha siis etsiä laajempaa analyysia tai kolumninomaista syy-seuraus -arviointia.

Patenttipuukotuksen toteutustapojen perustelut ovat surkuhupaisaa ja sekavaa luettavaa. API-rajapintojen kiemuroista siirrytään JavaScript-kikkailuun, sieltä korkealentoisesti yleistäviin oletuksiin ja lopulta marttyyrin provokaatioihin.

Tapahtumankulun selvittyä ja tiedotteita rivien välistä tulkitessa on helppoa arvailla Microsoft-koodaajien ajatusvirtaa:

"- Niin no, ovathan nämä ihan kamalia kludge-viritelmiä, mutta minkäs teet: pomo käski puukottamaan. Johtavaa ohjelmistoteknologiaa, yeah right! Ja tietysti tää rikkoo jotakin jossakin, regressioropleemaa ja menetettyjä yöunia vaan teillekin."

Mutta osaahan Microsoftkin: viimeisin kohupatentti antaa yhtiölle immateriaalioikeudet menetelmälle, jossa ohjelmien kaatumis- tai muut tärkeät virheilmoitukset siirretään sinne valmistajankin tiedoksi.

Ottaisivatkohan nyt raporteistaan enemmän irti? Tai antaisivat edes palautetta.

 

Uusi Delphi siirtyy suoraan .NETiin

Octanen eli Delphin seuraavassa suurpäivityksessä tarjotaan välineitä vain .NET-rakentelijoille. Aiemmin Borland lupaili uuden version tuovan parannuksia myös perinteisemmän tyylin Win32-kehittäjille. Taustalla ovat todennäköisesti yhtiön tuoteyksiköiden aikataulu- ja resursointi­ongelmat, eli jostakin on napsittava, jos tuote halutaan valmiiksi ajoissa ja budjetin raameissa.

Borland on jaellut Delphi 7 Studio -käyttäjilleen jo kuukausia .NET Preview Edition -lisäpakettia, jolla Delphi-koodaajat ovat saaneet esimakua MSIL-kääntäjästä ja Visual Component Libraryn (VCL) .NET-versiosta.

Seuraavan Delphin eli Octanen myötä Borlandilta odotettiin tasapainoista tukea molempien Windows-arkkitehtuurein koodaajille, mutta syyskuun lopussa julkaistun avoimen kirjeen mukaan yhtiö panostaa "100 % kehitysvoimavaroistaan .NET-toimintojen viimeis­telyyn", joten Win32-koodaajat saavat "ainakin toistaiseksi" tyytyä Delphi 7:ään.

Octane-kehitysympäristö perustuu läheisesti C#Builderin IDE- toteutukseen. Kesällä ilmestyneen C#Builderin laajennukset, asetukset ja muutamat kehittyneemmät lisätoiminnot kuten tietokantahallinta löytyvät siis samannäköisinä myös Octanesta.

Borland-kehitysvälineitä Suomessa edustavan Ravenholm/Tietoväylän Juha Piispan mukaan Octane eli "Delphi 8 on puhdas .NET-työkalu, koska nyt pitää saada Delphi-käyttäjille paras .NET-koodausympäristö, joka takaa siirtymän myös uuteen MS-ympäristöön. Delphi 7 on ja tulee pysymään myynnissä vielä pitkän ajan".

Piispa raottaa myös tulevaisuudessa häämöttäviä välineitä:

"- Borland seuraa myös miten Intel 64-bittiset CPU:t yleistyvät ja sopivassa vaiheessa Borlandilta tulee myös sinne oma kääntäjä. Se, onko Delphi 9 CLX, VCL ja .NET-työkalu, ei ole virallista kommenttia tai tietoa, mutta Borland tulee päivittämään Win32-Delphiä sopivakseen katsomalla tavalla. Onko se sitten 7.5 vai 9.0, sitä emme tiedä."

"Kuun lopussa alkaa Borlandin kehittäjäkonferenssi San Josessa, jonka jälkeen moni asia saa lisävalaistusta", Piispa toteaa.

 

Longhorn-esiversiossa pelkät peruspalvelut, kuorrutusta vasta myöhemmin

Ensi viikolla pidettävän PDC-kehittäjätapahtuman kiinnostavimpiin aiheisiin, ainakin mediatulvan perusteella, kuuluu Longhorn eli Windowsin n. vuoteen 2005-2006 ajoittuva suurpäivitys.

Longhorn-kehitystiimi on luonut lähdekoodipuuhun erillisen PDC-haaran. Hyvä niin, koska ensimmäistä julkisesti jaettavaa esiversiota viilataan kofeiinin voimin vielä loppumetreille asti. Ja soveltuvin osin periaatteella "pääasia, että edes toimintaidea selviää".

PDC-puusta löytynee dummy-täytekoodia ja yksinäisiä koukkuja, jotta massiivinen build-käännösprosessi ei kaatuisi ainakaan linkittäjän selvittämättömiin viittauksiin.

Kehittäjien ihmeteltäväksi on luvassa melkoisella kiireellä koottu raakile. Esitietojen perusteella PDC-buildista puuttuu ainakin Aero eli seuraavan Windows-työpöydän rankasti remontoitu ja mielipiteitäkin varmasti jakava uusi käyttöliittymä.

Koodaajaväelle Aeron puuttuminen saattaa olla vain ilouutinen, sillä konepellin alta löytyy se kaikkein tärkein: päivitetyt palvelut ja putsatut rajapinnat.

PDC:ssä pidettävien esitelmien ja demojen lisäksi Longhorn-kehittäjä­infoa on luvassa roppakaupalla myös verkon välityksellä. Maanantaina 27.10.2003 aukeaa mm. kehittäjille suunnattu MSDN:n uusi Longhorn-sivusto.

 

Java-mobiilisoftien jakelua matkapuhelimesta toiseen

Tamperelaiselta Open Bitiltä on ilmestynyt väline Java-mobiilipelien ja muiden sovellusten siirtämiseen suoraan matkapuhelimesta toiseen. Turvatoteutuksena on yksinkertainen luvanpyyntökäytäntö: vastaanottaja voi päättää, salliiko sovelluksen asennuksen vai ei.

Matkapuhelimesta toiseen lähettämisen lisäksi jaettava sovellus voidaan ladata portaalista tai esiladata puhelimen muistikorttiin. Veloittamisen hoitaa puhelinlaskussaan matkapuhelinoperaattori, joten sovelluskehittäjän ei tarvitse huolehtia laskutuslogiikasta.

Toukokuussa Open Bit laittoi oman Photographer-tuotteensa testausmielessä web-jakeluun. Kaveriverkkojen kautta tuote on löytänyt tiensä jo kymmenille tuhansille käyttäjille. Sovellusten levittäminen matkapuhelimesta toisiin ilmeisesti siis toimii.

Valmistajan mukaan License Manager tarjoaa "uusia liiketoimintamahdollisuuksia paitsi Open Bitille myös operaattoreille, matkapuhelinvalmistajille ja sovelluskehittäjille, jotka voivat lisensoida License Managerin".

Tällä hetkellä Open Bitillä on sopimus 68 operaattorin kanssa Länsi-Euroopassa ja Aasiassa.

License Manager toimii Symbian/Series 60 -matkapuhelimissa (esim. Nokia 3650 ja Siemens SX1) sekä uusimmissa Java-puhelimissa kuten Nokia 3100:ssa.



Aiemmin ilmestyneet Assemblix-kirjeet:

  • Ammatti: suomalainen ohjelmoija
  • Webin uudet rakennusvälineet
  • Lukittu ja leikelty Longhorn
  • SP2: Tuhoa ja turvaa
  • Microsoft-messut identiteettikriisissä
  • Koodaajan patenttiviidakko
  • Elinkaareutuvaa Microsoft-koodausta
  • Monoa Microsoftille
  • Kuka valvoo koodia?
  • Hidasta hommaa
  • Vapaus valita
  • Paineessa viisasteltu
  • SOA - seuraava arkkitehtuurisi?
  • Koodin tähteet
  • Longhorn-lähetystyöntekijät liikkeellä
  • Miten sujui softabisnes vuonna 2003?
  • Käyttöjärjestelmä ohjaa kehittäjää
  • Mitä siellä toimistossa oikein tapahtuu?
  • Missä viipyy Smartphone?
  • Harmaantuvia koodivelhoja vai välkkyjä moniosaajia?
  • Avantoavusteinen ohjelmointi: suomalaiskoodarin salattu doping?
  • Mini-Assemblix
  • Web-sovelluspalvelujen kypsymistä odotellessa
  • Rekursiivisesti sisältökriittistä rönsyilyä
  • Pääkopan epäsymmetriasta vielä
  • Ohjelmoijantauti
  • Kenen koodia käytät?
  • GOTO kesälaitumelle
  • Sovellusarkkitehtuurien hienosäätöä
  • Koodi pääsee lööppiin
  • Windows-arkkitehtuurin alasajo
  • Avointa propagandaa
  • Uskallatko päästää Microsoftin taskuusi?
  • Softaduunarin äkkisukellus
  • Turvatonta tulevaisuutta
  • Naiset ja menetelmät puhuttivat
  • Sukupuolikoodi
  • Toimiiko äärikoodaus, laihduttaako Atkins?
  • Löysä XML kiihtyy raudalla
  • Java ja oikeusorientoitunut ohjelmointi
  • Ei vielä uhanalainen
  • Valitse vuoden kehittäjäväline
  • Tienaatko riittävästi?
  • Keskinkertaisuus kannattaa?
  • Web services + xml = hype^2
  • Pingviiniksi pingviinin paikalle?
  • Assemblix-pilotti


  • © 2002-2007 X-Telnet Oy   Aineiston uudelleenjulkaisu ilman lupaa kielletty