Assemblix-uutiskirje lähetetään MikroPC.netin uutiskirjeen tilaajille. Voit halutessasi poistua lähetyslistalta omista asetuksista.



Tiistai 11.11.2003 klo 23:00

BorCon 2003: Microsoftin pikkukaveri haikailee Rationalin almuja
PDC 2003: Microsoftin massiivista brandausta, Longhornin massiivista tahmeutta

Avantoavusteinen ohjelmointi: suomalaiskoodarin salattu doping?

Assemblix-aloituksen inspiraatiomekanismini (ks. hammaslankateoria) toimii todistetusti kodin ulkopuolellakin:

Keskiviikkoilta 29.10.03, hotellihuoneen hotellihelpotus, Hollywood.

Sulatellessani päivän Indigo-sessioita ja/tai niiden välissä ahmimia ilmaisjäätelöitä levitin kaakeleille USA Today -lehden:

USA Today - Naked truth on Finnish business strategy: Start with sauna

Otsikon ja kuvituksen puolesta juttu vaikutti aluksi Suomi-kliseitä toistelevalta ja Nokia-kansakuntaa jenkkiperspektiivistä kummas­televalta kierrätyskamalta.

Kolumnin kirjoittanut Kevin Maney, tai tämän sepustuksia luettavaan muotoon käsitellyt toimittaja, hallitsee kuitenkin perussäännöt: tärkein kärkeen, ensimmäinen virke myy.

"Olen alasti Linus Torvaldsin isän kanssa."

Ok, pirteällä tavalla perusmassasta erottuva aloitus, hieman tosin jo kulunutta Linux-juttua. No, katsotaan mitä Kevin-setä kirjoittaa:

"Olen saapunut Suomen suurlähetystöön tapaamaan Linus Torvaldsia, ehkä maailman kuuluisinta suomalaista. Wired-lehden kanssa järjestetyssä tilaisuudessa esitellään hieman suomalaista teknologiaa, mutta pääaiheena on selvästi marraskuun kansikuvapoika, Linus."

"Linus ei tosin päässyt paikalle, oli mentävä häihin tai jonnekin. On siis tyydyttävä tähän Linuxin isän isään, Suomessa tv-toimittajanakin tunnettuun Nils Torvaldsiin."

Maney orientoi jenkkilukijaa: selostaa, miksi ollaan alasti, että tämä liittyy suomalaiseen yrityskulttuuriin ja niin edespäin.

"Uudet liiketuttavat ja asiakkaat kirjaimellisesti pehmitetään saunan paahteessa. Ensiksi saunovat naiset, sitten erikseen miehet."

"Amerikassa bisnes-alkulämmittely hoituu perinteisesti golf-viheriöllä. Tähän tarkoitukseen saunominen on siis melko sukupuolirajoitteista puuhaa. Vaikea kuvitella Bill Gatesia ja Carly Fiorinaa yhdessä alasti Windows-lisenssimaksuista kiistellen."

Maney jatkaa spekulointiaan ja pohtii, kuinka saunominen ja ohjelmointi liittyvät Suomessa yhteen:

"Nils paljastaa suomalaisten salaisen aseen: saunan jälkeen hypätään jäätyneeseen järveen. Nils nauttii tästä, sillä avantopyrähdystä seuraa välitön endorfiini- ja adrenaliinipiikki."

"Tämähän on erinomainen johdon apuväline. Jos vedät jenkeissä ohjelmoijatiimiä eikä koodaus oikein suju, on tapana lähettää joku käväisemään Starbucksilla."

"Suomessa koko porukka pulahtaa avantoon. Kymmenen minuutin kuluttua kaikki ovat taas työpöytiensä äärellä koodaamassa mielettömällä vimmalla."

Yleisen Linus-läpän, Nilsin kommunistitaustan ja muutaman muun aasin­sillan kautta Maney päättää juttunsa puolipakollista ajankohtais­teemaa sivuten: "Saunomalla selvittäisiin SCO-lakisotkuistakin".

Ihan miten vaan.

Harri J. Talvitie





Uutiset

 

BorCon 2003: Microsoftin pikkukaveri haikailee Rationalin almuja

Microsoftin Hollywood-spektaakkeleihin verrattuna Borlandin BorCon 2003 ei tarjonnut aivan yhtä vakuuttavaa kehittäjäelämystä. Erikoistehosteiden asemesta olisi voitu panostaa käsikirjoitukseen: uusien innovaatioiden asemesta esiteltiin liiaksi uudelleenpaketoitua peruskamaa.

Tuotepuolella tärkeimpiä julkistuksia olivat Delphi 8, Enterprise Studio 7 for Java ja ECO. Näistä merkittävin on tietysti Delphi-koodaajille .NET-nirvanan vihdoin tuova Delphi 8, jonka myötä .NET-välinevalikoimiakin voi vähitellen kehua peräti tyydyttäviksi.

Delphin Linux-versiota eli Kylixiä ei BorConissakaan pahemmin noteerattu. Slashdot-keskustelun perusteella Linux-kehittäjille riittävät nykyiset avoimemmat välineet, eikä kaupallista (uuh, paha!) Kylixiä laadullisestikaan liiemmin tuolla kehuttu.

Kohtalaisen pliisujen tuotelanseerausten lomassa BorConin poksauttelua ja räiskettä säästyikin itse Borlandin 20-vuotissyntymäpäivien juhlintaan.

Historian kiertokulkua: Borland täydentää taas Microsoftia

Pascal-, C- ja Delphi-tuotteillaan kehittäjämarkkinat valloittanut Borland rupesi nousuhuumassaan rönsyilemään, matkimaan Microsoftia ja valloittamaan toimistoja Quattroilla ynnä muilla. Murrosiässä iski sitten kohtalokas Inprise-identiteettikriisi. Muutaman terapiaistunnon jälkeen yhtiö ymmärsi paikkansa ja tyytyi tähän nörttivälineiden tehtailuun.

Takavuosien alustasodissa vammautunut keltanokka joutui samalla it-diplomatian intensiivikurssille. Uudesti syntynyt Borland on päättänytkin olla "kehitysvälineiden Sveitsi".

(Sound of Musicin alkukohtaus: aurinkoa, taivasta, vuoria, kauniita niittyjä, pieniä eläimiä.. *poikki!*)

"Pieni" ei ole tällä alalla kestävää eikä lopulta siis kovin kaunista katseltavaa.

Sijoittajien joukkopaon, globalisaation ja konsolidaation (ei sen PlayStationin) uhatessa ainoa ratkaisu oli kasvaa. Paisu tai kuole.

(.. ja kohta sateenkaarikin!)

Rönsyvuosina avainarkkitehtejään muun muassa Microsoftille menettänyt yhtiö päätti paikata nörttikiintiötään ostamalla useita pieniä ja keskikokoisia välinevalmistajia. Viimeisen vuoden aikana yritys onkin shoppaillun siellä täällä ja haalinut nopeasti vaatimusmäärittelyä, mallintamista, testausta, muutoshallintaa ja mitä vielä.

BorConissa ylistettiin täysipainoista ja kokonaisvaltaista autuutta: Borlandiltakin löytyy nyt sen elinkaaren kaikki pelit ja pensselit.

Palapelilaatikon kanteen on selvyyden vuoksi raapustettu vielä isolla "ALM: Application Lifecycle Management".

Made in Switzerland?

Kovaäänisen ja kalliin integrointimekastuksen jälkeen paljastuu, ettei Borlandin konsepti välttämättä eroa oleellisesti kilpakumppaneiden vastaavista. Borland-omistukseen vastikään ajautuneet välineetkään eivät ihan saumatta sovi vielä yhteen.

Borlandin esitteet voisivat olla yhtä hyvin IBM:n (lue: Rationalin) tai esimerkiksi Compuwaren käsialaa. Borland korostaa joka välissä alustariippumattomuutta ja pyrkii tällä kohta arvottomaksi kuluneella argumentilla erottumaan joukosta.

ALM on kasa välineitä ja rajapintoja. Se ei onneksi edes yritä olla RUP:n kaltainen maailmoja syleilevä tai poliisivaltion kuria ylläpitävä säännöstö.

Viitekehysten ja menetelmien lisäksi yhtiö on jättänyt web services -paasauksen muille.

Kyseessä voi olla tarkkaan harkittu strateginen ajoituspäätös tai sitten evankelisointikoneiston rajallisuus: mediatulvan ja seminaarikutsujen perusteella ALM on työllistänyt yhtä jos toista konsulenttia, copywriteria ja pr-emäntää.

Web services -tekniikoiden tuesta keskusteltaessa yhtiö muistaa toki mainita, että jonkun Delphi-versiopäivityksen yhteydessä Borland toi markkinoille "yhden ensimmäisistä SOAP-toteutuksista". Eh, iso kauppa?!

Janeva on toki mielenkiintoinen yhdistelijä, mutta ainoastaan erityiskohteisiin. Tuotehan keskittyy .NET Remoting/CORBA (IIOP) -tyyppiseen middleware-integrointiin, ei web-sovelluspalvelujen SOAP:iin.

Useimmat välinevalmistajat ovat siirtymässä SOAP-pikalisäyksin koristelluista väliversioistaan web-sovelluspalveluinfraa laajemmin ja syvällisemmin hyödyntävään malliin. SOA (Service Oriented Architecture) eli palvelukeskeinen arkkitehtuuri näyttää ainakin toistaiseksi puuttuvan kokonaan Borlandin lyhennevalikoimasta.

Mielenkiintoista seurata, sortuuko Borland lyhennesodassaan ECO™-aseeseen (Enterprise Core Objects).

 

PDC 2003: Microsoftin massiivista brandausta, Longhornin massiivista tahmeutta

Koska muissa jutuissa ja yhteyksissä on luvassa varmasti paljonkin PDC-jälkilöylyjä ja .NET-jatkosuunnitelmien sulattelua, istunee tähän hieman löysempää matkatarinaa ja Longhorn-kummastelua.

Edellinen PDC-tapahtuma pidettiin lokakuussa 2001, syyskuisten terrori-iskujen ensijärkytysten vasta laantuessa. Pääaiheenahan oli silloin vielä uutukainen .NET. Raemyrskykin tuli ja meni.

Tällä kertaa matkustelu sujui turvallisemmissa tunnelmissa. Kotoisan mannerkolkan eli EMEA-alueen asioita hoiteli oma DeveloperCircle kätevine charter-lentoineen.

Matkalla kaikki oli niin Microsoftia ja niin MSDN:ää, lentoemojen t-paitoja ja niskatyynyjen hikilappuja myöden.

Perinteisten urheilu-uutisten asemesta videotykit heijastivat PDC-matkalaisten alkulämmittelyksi .NET Show-jakson. Jep, juuri niitä, joiden alussa lähes ärsyttävän pirteä ankkurityttö kertailee MSDN-uutisia ja jossa studiokeskustelua johdattelee vakionaama Robert Hess; Microsoftin väsähtäneempi versio James Liptonista.

Hygieniapussukastakin löytyi nätisti kolmen pikkupariston voimin hohtava mutta huonosti käteen istuva Microsoft-kynä.

Paatuneelle Microsoft-vihaajalle kyyti olisi kaiketi sijoittunut jonnekin masokismin ja inhorealismin välimaastoon.

"You have been branded!"

PDC-reissaajia Kalifornian metsäpalot eivät pahemmin häirinneet. DeveloperCircle-koneen laskeutuessa matkustamoon levisi tosin huolestuttava katku. "Los Angeles siellä vain palaa", kapteeni rauhoitteli.

PDC 2003 houkutti paikalle myös kehittäjäpiirien ulkopuolisia eli yleisesti Windowsin tulevaisuudesta kiinnostuneita. Longhorn oli odotusten mukaisesti pääaiheena heti maanantain keynote-avauspuheissa ja epäilyttävän sujuvasti pyörineissä demoissa.

Vasta vuoden 2006 kieppeillä ilmestyvä Windows-päivitys ei herättänyt vielä tämän PDC-vuosikurssin osallistujissa kovin innostunutta vastaanottoa. Näyttävine demoineen Longhorn oli kuitenkin varastaa shown paljon läheisemmiltä Yukonilta ja Whidbeyltä.

Omaa Longhorn-kiinnostustani latisti PDC:ssä jaetun 4051-buildin karmea hitaus. Longhorn-kokeilijoille pystytetyssä Client-tilassa pääsin testailemaan käyttöliittymän toimivuutta ja tenttaamaan sen kehitykseen osallistuvia.

Longhorn, build 4051: näytänkö vähän lelulta?

Hulppean kokoisella littunäytöllä kruunattu ja nopeimmalla kaupasta löytyneellä PC-raudalla (verhojen piilottama kloonimikro: Pentium 4, 2,8 GHz, 512 MB RAM) pyörinyt PDC-Longhorn suoriutui Windows-perustoiminnoistakin ällistyttävän tahmeasti. Muutaman ikkuna-asetelman valmistelu ja kaappailu kesti yhteensä toista tuntia.

PDC-osallistujille jaettiin tyylikkääseen The Goods -levyvihkoon paketoitu DVD-kokoelma: pari Longhorn-DVD:tä (normaali­asennus ja nopeampaan ad hoc -testaamiseen sopiva VirtualPC 2004 ja Longhornin ISO-image, kätevää!), Yukonin beta ja Whidbeyn Technical Preview -esiversio.

Kaiketi tämä oma työjuhtakin on vihdoin syytä uusia: 800 MHz pee-kolmoseni ei Microsoftin uusia monstereita kovin ketterästi pyörittele.

Harri J. Talvitie




Aiemmin ilmestyneet Assemblix-kirjeet:

  • Ammatti: suomalainen ohjelmoija
  • Webin uudet rakennusvälineet
  • Lukittu ja leikelty Longhorn
  • SP2: Tuhoa ja turvaa
  • Microsoft-messut identiteettikriisissä
  • Koodaajan patenttiviidakko
  • Elinkaareutuvaa Microsoft-koodausta
  • Monoa Microsoftille
  • Kuka valvoo koodia?
  • Hidasta hommaa
  • Vapaus valita
  • Paineessa viisasteltu
  • SOA - seuraava arkkitehtuurisi?
  • Koodin tähteet
  • Longhorn-lähetystyöntekijät liikkeellä
  • Miten sujui softabisnes vuonna 2003?
  • Käyttöjärjestelmä ohjaa kehittäjää
  • Mitä siellä toimistossa oikein tapahtuu?
  • Missä viipyy Smartphone?
  • Harmaantuvia koodivelhoja vai välkkyjä moniosaajia?
  • Avantoavusteinen ohjelmointi: suomalaiskoodarin salattu doping?
  • Mini-Assemblix
  • Web-sovelluspalvelujen kypsymistä odotellessa
  • Rekursiivisesti sisältökriittistä rönsyilyä
  • Pääkopan epäsymmetriasta vielä
  • Ohjelmoijantauti
  • Kenen koodia käytät?
  • GOTO kesälaitumelle
  • Sovellusarkkitehtuurien hienosäätöä
  • Koodi pääsee lööppiin
  • Windows-arkkitehtuurin alasajo
  • Avointa propagandaa
  • Uskallatko päästää Microsoftin taskuusi?
  • Softaduunarin äkkisukellus
  • Turvatonta tulevaisuutta
  • Naiset ja menetelmät puhuttivat
  • Sukupuolikoodi
  • Toimiiko äärikoodaus, laihduttaako Atkins?
  • Löysä XML kiihtyy raudalla
  • Java ja oikeusorientoitunut ohjelmointi
  • Ei vielä uhanalainen
  • Valitse vuoden kehittäjäväline
  • Tienaatko riittävästi?
  • Keskinkertaisuus kannattaa?
  • Web services + xml = hype^2
  • Pingviiniksi pingviinin paikalle?
  • Assemblix-pilotti


  • © 2002-2007 X-Telnet Oy   Aineiston uudelleenjulkaisu ilman lupaa kielletty