 |
 |
| |
|
Gartner: Puolet softafirmoista kuolee 2 vuoden sisällä
30 vuotta IT-alaa seurannut Gartner-yhtiön Carl Claunch
esitti viime viikolla pidetyssä Symposium/IT Expossa kymmenen valistunutta arviota
tietotekniikkakehityksen tulevista suuntaviivoista.
Claunchin mukaan ohjelmistoyritysten lukumäärä tulee seuraavan kahden vuoden kuluessa
puolittumaan nykyisestä. Pienten ja heikkojen lisäksi yrityskartalta häviää suuria
pelureita yritysostojen ja yhdistymisten myötä.
Loput yhdeksän ennustusta löydät täältä.
|
| |
|
Borland ostoksilla, Galileon .NET-valloitus tulossa
Borland on ostanut kehitysprojektien apuvälineitä valmistavan Starbase-yhtiön ja saa
kaupan ansiosta valikoimiinsa muun muassa CaliberRM- ja StarTeam-tuotteet. Välineitä
käytetään ohjelmistoprojektin elinkaaren alku- ja loppupäissä eli vaatimusmäärittelyssä,
mallinnuksessa, testauksessa ja käyttöönsiirrossa.
Starbasen lisäksi Borland ilmoitti vastikään hankkineensa Bold-koodigeneraattorin kehittäneen
ruotsalaisen BoldSoft AB:n.
Bold on Delphille ja C++:lle suunnattu koodigeneraattori. Tuote tukeutuu UML-malleihin
ja Object Constraint Language (OCL) -tekniikkaan. OCL on SQL-tyyppinen olionavigointiin
kehitetty kieli.
Borland on tähänkin saakka levittänyt Bold for Delphiä osana Enterprise-pakettia.
Ensi vuonna Borlandilta on luvassa kehitysväline .NET:ille. Koodinimellä Galileo kulkeva tekniikka
tulee perustumaan Delphin Object Pascal -ohjelmointikieleen ja sen päälle rakennettuun CIL-kääntäjään.
|
| |
|
Microsoftilta taas avointa sorsastusta
Microsoftin Shared Source Initiative saa jatkoa. Viime
viikon Digital Identity Worldissä yhtiö kertoi avaavansa Passport Manager -toteutuksen lähdekoodia
asiakkaiden, partnereiden, kehittäjien ja tutkijoiden saataville marraskuun aikana.
Oman palvelun liittäminen Passportiin tulee jatkossakin edellyttämään vuosimaksua
Microsoftille.
Microsoft on myös avannut yhteisöllistä ohjelmointia tukevan palvelun
GotDotNet.com-sivustolle.
Mallia on nähtävästi otettu Linux-yhteisön suosimasta SourceForgesta.
Aiemmissa lausunnoissaan Microsoft on kironnut avoimen koodin suorastaan epäisänmaalliseksi.
Täydellisestä avoimuudesta hieman rajattua shared source -ajattelua näemmä
rakastetaan.
|
| |
|
Risu-C:stä ISO-standardi
Standardisoimisjärjestö ISO on suostunut aloittamaan Microsoftin C#-kielen ja .NET-alustan
ydintekniikoiden nopeutetun käsittelyn. Pikakäsittelyn mahdollistaa ECMA-järjestössä aiemmin
tehty standardisointi.
Analyytikot ovat kyseenalaistaneet Microsoftin lukuisten standardileimojen merkitystä ja
niistä koituvaa hyötyä asiakkaille. Välitöntä hyötyä niistä lienee ainakin Microsoftin
omalle markkinointiosastolle.
ISO-standardeja ei yleisesti ottaen ole vapaasti saatavilla internetissä,
vaan ne ovat maksullisia.
Suomessa niitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
|
| |
|
Passport ja Liberty kisaavat
Viime viikolla Denverissä pidetyssä Digital Identity World 2002 -konferenssissa luovutettiin
palkinto Liberty Alliancelle sen tekemästä uraauurtavasta työstä avointen tunnistusjärjestelmien
kehityksessä.
Avointa tunnistautumistekniikkaa kehittävä Liberty Alliance on saanut mukaansa jo yli 2000
jäsentä. Ensimmäinen standardi julkistettiin heinäkuun puolivälissä ja tänä syksynä on tullut
myös ensimmäinen toteutus Sunilta.
Tilaisuuteen osallistunut Microsoft sai tyytyä seuraamaan sivusta Sunin ja muiden
Liberty-jäsenten pokaalinpokkausta.
|
| |
|
BEA: Emme ole kaupan
BEA torjuu Forrester Researchin raportin tiedot, jonka mukaan yhtiö olisi ajautumassa Sun:in,
HP:n tai mahdollisesti SAP:in ostoslistalle.
Forresterin mielestä IBM:llä ja Microsoftilla on tällä hetkellä parhaat teknologiat ja strategiat
web services -rintamalla.
BEA:n markkinointijohtaja Tod Neilson tyrmäsi Web Services Platform Shootout -raportin tiedot.
Neilson muistutti pari viikkoa aiemmin ilmestyneestä Morgan Stanleyn raportista, jonka mukaan
BEA:lla on mahdollisuuksia pärjätä sovelluspalvelinmarkkinoilla myös suurempien yhtiöiden rinnalla.
Oman sovelluspalvelimensa kuopannut HP jakelee nykyisin palvelinrautansa mukana BEA:n evaluointiversiota.
|
| |
|
Tehoa ja välkettä taskuun
Mobiilipuolen kehittäjärintamalla on ollut viime viikkoina perin vilkasta.
Kaikesta päätellen kännyköihin ja kämmenlaitteisiin voidaan lähitulevaisuudessa
kehittää entistä tehokkaampia ja näyttävämäpiä sovelluksia.
Seuraavassa muutamia uutispoimintoja:
- Intelin Manitoba
tuo huimasti lisätehoa kämmenmikroihin ja kännyköihin.
Xscale-ytimeen perustuva siru sisältää signaaliprosessorin (DSP) ja
Flash-muistiyksikön. Laitevalmistajien käyttöön piirin pitäisi ilmestyä
vuoden loppuun mennessä.
- Intel on avannut mobiilisovellusten kehittäjille tarkoitetun virittely- ja testauskeskuksen
Tukholmaan. PCA Software Optimizations Labissa kehittäjät
voivat testata sovelluksiaan mm. uusilla PXA250 ja PXA210-alustoilla.
- Javan mobiiliversioon (J2ME, Java 2 Mobile Edition) tehdään uusi
grafiikka- ja video-ominaisuuksin terästetty rajapinta. MMAPI eli
Mobile Media API ei
toistaiseksi tue kuitenkaan esim. MMS-kuvaviestintää.
- Nykyistenkin kännyjen tehot riittävät jo Doom-pelin pyörittämiseen.
Nokian malleissa 7650 ja 9210 toimivan Doom-version toteutti
brittiläinen WildPalm-yhtiö.
Luvassa siis kehittävää puuhastelua koko metromatkan ajaksi...
- Tanskalainen Danware on julkistanut Windows CE ja Symbian-tuen
uusimmassa NetOp-etätyöohjelmassaan. Versio 7.5:ssä CE voi toimia
isäntäkoneena (hallittavana) ja Symbian (esim. Nokia Communicator
9210) asiakasohjelmana. NetOp toimii lisäksi Windowsissa, Linuxissa
ja Solariksessa.
- Norjalainen Opera Software on julkistanut
pienlaitteisiin optimoidun Small-Screen Rendering html-kuvantamismoottorin.
Moottori osaa optimoida html-sivuja älykkäästi pienille ruuduille muokkaamalla
taulukoiden asettelua ja zoomaamalla sivuja pienempään tilaan. 176 pikselin
leveyteen ahdettu Nokia-sivusto
näyttää tältä.
|
| |
|
Smalltalk ja Fortran yhä voimissaan
Oliokielten äiti Smalltalk on täyttänyt jo 30 vuotta.
Smalltalk on olioperustaisempi kuin esimerkiksi Java tai Eiffel. Kielen
kannattajat kehuvat
sitä tuottavammaksi kuin C++:aa tai Javaa.
Muita Smalltalkin etuja ovat joustavuus, yksinkertainen peruskäsitteistö, järjestelmän avoimuus
ja soveltuvuus prototyyppien tekemiseen.
Alkuperäinen Smalltalk-72 kehitettiin Xerox PARC:issa (Palo Alto Research Center).
Standardiversioksi nousi kuitenkin vasta Smalltalk-80 ja suppeampi Smalltalk/V.
Myös Fortran porskuttaa edelleen: ISO julkisti vastikään Fortran
2000 -standardiehdotuksen ISO/IES 1539-1.
Uuteen versioon tuodaan mukaan oliopiirteitä, rajapinta C-kieleen, ISO 10646 -merkistö
ja asynkroninen tiedostokäsittely.
Fortran on suosittu varsinkin matemaattisessa ja teknistieteellisessä
sovelluskehityksessä.
Jos et satu muistamaan (tai tietämään) miltä kielet näyttävät, niin tässä
näytiksi se "pakollinen" Hello World:
Smalltalk
Transcript show:'Hello World';cr
Fortran
c
c Hello, world.
c
Program Hello
implicit none
logical DONE
DO while (.NOT. DONE)
write(*,10)
END DO
10 format('Hello, world.')
END
Koodit poimittu ACM:n Hello World -kokoelmasta.
|
|
 |
