Assemblix-uutiskirje lähetetään MikroPC.netin uutiskirjeen tilaajille. Voit halutessasi poistua lähetyslistalta omista asetuksista.



Tiistai 16.12.2003 klo 15:30

Sun ei liity Eclipseen, päivittää NetBeansia
IBM rationalisoi välineryhmiään
Flex laajentaa Flashin palvelinsovellusten käyttö­liittymäksi
Vapaan J2EE-lähdekoodin raja-aitoja rikotaan

Mitä siellä toimistossa oikein tapahtuu?

Pari kuukautta työpöydällä komeillut Microsoftin uusi Office 2003 on tuntunut käyttäjän näkökulmasta ihan veikeältä. Roskaposti suodattuu ja pikkuparannukset piristävät.

Kehittäjää uusi versio kummastuttaa ja paketti vaikuttaa uusien rajapintojensa myötä jopa entistä sulkeutuneemmalta.

Näin siitäkin huolimatta, että yhtiö toitottaa markkinoinnissaan avointen XML-standardien täysimittaista tukea.

Microsoft sanelee kehittäjälle ja soveltajalle tiukat ehdot: tähän annamme koukun, tätä voit kustomoida, tuota voit ehkä laajentaa mutta sinnepä et saa koskea - tai edes tietää, mitä siellä tapahtuu.

Microsoft on julkistanut XML-tietorakenteiden schema-määritelyt, mutta rajoittaa niiden käyttöä uskomattomin ehdoin: kaupallista sovellusta et voi niiden varaan rakentaa tai käyttöä laajentaa.

Microsoft on kenties unohtanut XML:ssä tuon X-kirjaimen alkuperän - tai päätellyt sen tarkoittavan kieltoruksia?

Isoveli suodattaa postisi - melkein

Officen XML on valtaosalle kehittäjistäkin yhdentekevää. Sähköpostin tukkoisuus koskettaa puolestaan jokaista.

Outlook 2003 tuo onneksi hieman helpotusta postiliikenteen sujuvuuteen. Harmi vain, etteivät massat ole siihen vielä päivittäneet.

Käyttäjän näkökulmasta Outlook 2003:n roskasuodatin on perin askeettinen. Säädöistä löytyy "ilmiselvät roskat" valikoiva matala ja "useimmat" suodattava korkea.

Outlook 2003:n SmartScreen-suodatin perustuu Microsoft Researchin koneälyyn ja yli 100 000 käyttäjän päivittämään sanastoon. Uusien versioiden jakelu hoituu Microsoftin Office Update -palvelun kautta.

Microsoftin lähestymistapa poikkeaa monista markkinoilla olevista bayesian-menetelmään pohjautuvista tuotteista siinä, ettei loppu­käyttäjä voi siis itse vaikuttaa sanaston sisältöön.

Microsoft ilmeisesti pelkää, että käyttäjät opettaisivat suodatinta "väärin".

Yhtiön maineen, käyttäjätuesta nyt puhumattakaan, kannalta voisi toki olla ikävää, jos jokaiselta tumpelolta Outlook-käyttäjältä löytyisi oma yksilöllinen fuzzy-logiikkaa noudattava konelajittelijansa.

"Prkl, nyt tuo Microsoftin softa piilotti sen tilauksen!"

Microsoft ei kerro SmartScreen-tekniikastaan yksityiskohtia. Pienellä lisäkaivelulla löytyi suodattimen perusperiaatteita karkealla tasolla kuvaava dokumentti.

Outlook-lisäsovelluksia ohjelmoivien on siis turha odottaa SmartScreenin API-rajapintakuvauksia.

(Arvaa, löytyykö Officen oikolukupalveluun kehittäjille avointa rajapintaa!)

Ohjelmoijaystävällistä taustatietoa SmartScreen-suodatuslogiikasta tarjoaa kuitenkin venäläinen MAPILab. Roskasuotimia itsekin valmistavan yhtiön hakkerit ovat debuganneet monta yötä Microsoftin kirjastoja ja selvittäneet hupaisia toteutusyksityiskohtia.

"Vuonna 2003 ennätysvähän turvareikiä!"

Joulukuussa Microsoft ei nyt siis jakele korjauksia, piste. Tai sulku ja pieni lipsahdus, mutta sitä ei lasketa. Sulku kiinni.

Harmi vain, että Internet Explorerista sattui löytymään tuollainen pieni %01-bugi, jonka avulla html-väsääjä voi vapaasti valita, mitä linkin alta aukeavan "palvelun" osoitekentässä näkyy.

Hups, minne hukkuivat pukin lahjat?

Harri J. Talvitie



PS. Ongelman kiertämiseksi on esitetty muun muassa IE-komponenttien proxy-säätelyä. Toteuttaminen on NTBugTraq-kirjoittelijan mukaan hankalaa, koska tätä edellyttävä MAPILabin kaltainen reverse engineering -selvitystyö voi johtaa raastupaan.




Uutiset

 

Sun ei liity Eclipseen, päivittää NetBeansia

Kahden suuren avoimen lähdekoodin Java-kehitysympäristön välistä kuilua ei saada umpeen: NetBeansin takana lujasti pysyttelevä Sun Microsystems ei suostu mukaan IBM-vetoiseen Java-välinetalojen Eclipse-yhteenliittymään.

Lähes kahden vuoden harkinnan ja kuukausia kestäneiden neuvottelujen päätteeksi Sun ilmoitti, ettei ryhmän toimintamalli sovi sen liiketoimintaan. Sun perusteli päätöstään myös teknisellä epäyhteensopivuudella.

Eclipse-ryhmä perustettiin kaksi vuotta sitten saman nimisen avoimen lähdekoodin kehitysympäristön ympärille. Ryhmän perustajajäseniä olivat tuolloin IBM, Borland, Merant, QNX Software Systems, Rational Software, Red Hat, SUSE, TogetherSoft ja WebGain.

Sunia yritettiin saada mukaan ehdottamalla jopa Eclipse-organisaation nimenmuutosta. Auringonpimennys ei ollut tosiaan kaikkein loistavin vaihtoehto Sun-väen houkuttelemiseksi.

Eclipse-torjumisen perään Sun esitteli oman kehittäjäyhteisönsä rauhoittelemiseksi suuntaviivoja seuraavan NetBeansin ominai­suuksista. Versiossa 4.0 on mukana muun muassa refactoring-ominaisuudet ja uusi build-järjestelmä.

 

IBM rationalisoi välineryhmiään

Iso sininen tulee panostamaan vuonna 2004 voimavarojaan ohjelmisto­kehittäjien valistamiseen mm. laajoilla seminaarikiertueilla. Tavoitteena on esitellä kehittäjäyhteisölle entistä selkeämpää ja yhtenäisempää välinestrategiaa.

Vajaa vuosi sitten IBM:ään sulautettu Rational on saanut kehitys­vastuulleen uusia välineitä kuten WebSphere Studion. Ratkaisulla pyritään keskittämään suunnittelu-, ohjelmointi- ja muut ohjelmistotyön loppukäyttäjävälineet Rationalille ja palvelintuotteet kuten WebSphere Application Server omaan yksikköönsä.

WebSphere-palvelimiin on tullut vastikään päivityksiä: Application Server 5.1 tukee Sun JDK 1.4:n kirjastoja ja JavaServer Faces -tekniikkaa. Uuden 5.1-palvelinversion ominaisuudet ovat tuettuna WebSphere Studio 5.1.1 -välinepäivityksessä.

 

Flex laajentaa Flashin palvelinsovellusten käyttöliittymäksi

Macromedia on julkistanut ensimmäisiä teknisiä yksityiskohtia palvelinsovelluksille joustavia selainkäyttöliittymiä tuovasta Flex-kehitysvälineestä.

Royale-koodinimelläkin tunnettu Flex toimii J2EE- ja .NET-sovellusten rinnalla ja muodostaa niiden pohjalta Flash 7.0 -asiakasohjelmassa toimivia käyttöliittymiä. Flex rakentuu ajonaikaisesta palvelusta sekä valmiita Flash-elementtejä sisältävistä kirjastoista.

Flex ilmestyy aluksi vain J2EE-versiona, .NET-toteutus seuraa myöhemmin. Tuote toimii tärkeimpien eli IBM WebSpheren ja BEA WebLogicin lisäksi yhtiön oman JRunin ja Apache Tomcat-palvelimen yhteydessä.

Teknistä white paper -materiaalia ja betatestaukseen osallistumisesta löytyy kattavasti lisätietoa Macromedian Flex-sivustolta.

(Muista kytkeä se Flash-tuki päälle..)

 

Vapaan J2EE-lähdekoodin raja-aitoja rikotaan

Java-sovelluspalvelinten peruskoodia kehittävä ObjectWeb on tehnyt yhteistyösopimuksen Apache Software Foundationin kanssa. Sopimuksen ansiosta Apache voi hyödyntää ObjectWebin lähdekoodia omassa avoimen koodin Geronimo J2EE -kehitysprojektissaan.

Ranskalaisten ict-yritysten vuonna 1999 perustama ja vahvasti eurooppalaisvoimin toimiva ObjectWeb on keskittynyt vapaasti jaettavan Java-middlewaren tuotantoon. ObjectWebin tuotteita ovat muun muassa J2EE 1.3 - yhteensopiva sovelluspalvelin JOnAS, JMS-sanomapalvelin JORAM sekä Java/XML-sovelluspalvelin Enhydra.

ObjectWebin JOnAS soveltaa LGPL-lisenssiehtoja (GNU Lesser General Public License), Apache käyttää BSD:stä johdettuja vapaampia ASF-lisenssiehtoja.

Kummatkin tarjoavat koodia vapaasti mutta ObjectWebin LGPL ei salli Apachen mukaista koodin vapaata hyödyntämistä.

ObjectWebin lisäksi myös JBoss käyttää J2EE-jakelussaan Lesser GPL -mallia.

JBoss-yhtiössä on seurattu valppaasti kilpailevan Geronimo-projektin ensiaskelia.

Marraskuussa Apache Software Foundation sai kirjeen JBossin palkkaamalta lakifirmalta, jossa syytettiin JBoss-lähdekoodin luvattomasta käytöstä Geronimossa. PDF-tiedostomuotoon skannatun kirjeen liitteistä löytyy kaksi lyhyttä koodiesimerkkiä väitteiden tueksi.


Kehittäjäaiheisia linkkivinkkejä

Does Microsoft Understand Refactoring?
  Mike Gunderloy kritisoi PDC:ssä jaetun Whidbeyn eli seuraavan Visual Studio .NETin refactoring-toimintoa.

Java vs. .NET Security, Part 1
  Java-painotuksin "puolueetonta" Java/J2EE 1.4:n ja .NET 1.1:n turvaominaisuuksien vertailua.

Luxor ABC 800 -tietokoneet
  Muistoja, muistoja: Luxor ABC800. Näppärä ohjelmoija voi tuottaa sillä myös moniäänistä musiikkia!




Aiemmin ilmestyneet Assemblix-kirjeet:

  • Ammatti: suomalainen ohjelmoija
  • Webin uudet rakennusvälineet
  • Lukittu ja leikelty Longhorn
  • SP2: Tuhoa ja turvaa
  • Microsoft-messut identiteettikriisissä
  • Koodaajan patenttiviidakko
  • Elinkaareutuvaa Microsoft-koodausta
  • Monoa Microsoftille
  • Kuka valvoo koodia?
  • Hidasta hommaa
  • Vapaus valita
  • Paineessa viisasteltu
  • SOA - seuraava arkkitehtuurisi?
  • Koodin tähteet
  • Longhorn-lähetystyöntekijät liikkeellä
  • Miten sujui softabisnes vuonna 2003?
  • Käyttöjärjestelmä ohjaa kehittäjää
  • Mitä siellä toimistossa oikein tapahtuu?
  • Missä viipyy Smartphone?
  • Harmaantuvia koodivelhoja vai välkkyjä moniosaajia?
  • Avantoavusteinen ohjelmointi: suomalaiskoodarin salattu doping?
  • Mini-Assemblix
  • Web-sovelluspalvelujen kypsymistä odotellessa
  • Rekursiivisesti sisältökriittistä rönsyilyä
  • Pääkopan epäsymmetriasta vielä
  • Ohjelmoijantauti
  • Kenen koodia käytät?
  • GOTO kesälaitumelle
  • Sovellusarkkitehtuurien hienosäätöä
  • Koodi pääsee lööppiin
  • Windows-arkkitehtuurin alasajo
  • Avointa propagandaa
  • Uskallatko päästää Microsoftin taskuusi?
  • Softaduunarin äkkisukellus
  • Turvatonta tulevaisuutta
  • Naiset ja menetelmät puhuttivat
  • Sukupuolikoodi
  • Toimiiko äärikoodaus, laihduttaako Atkins?
  • Löysä XML kiihtyy raudalla
  • Java ja oikeusorientoitunut ohjelmointi
  • Ei vielä uhanalainen
  • Valitse vuoden kehittäjäväline
  • Tienaatko riittävästi?
  • Keskinkertaisuus kannattaa?
  • Web services + xml = hype^2
  • Pingviiniksi pingviinin paikalle?
  • Assemblix-pilotti


  • © 2002-2007 X-Telnet Oy   Aineiston uudelleenjulkaisu ilman lupaa kielletty