Assemblix-uutiskirje lähetetään MikroPC.netin uutiskirjeen tilaajille. Voit halutessasi poistua lähetyslistalta omista asetuksista.



Tiistai 20.1.2004 klo 14:30

J3EE edennyt jo ideointiasteelle
RFID-sovellusmarkkinat avautuvat
Java-välinevalmistajille yhteisjärjestö
Virtuaalikoneesta ratkaisu raskaaseen sovellus­kehitykseen
Microsoft-maailman aktiivista sisältöä pommitetaan laki­tuvassa

Miten sujui softabisnes vuonna 2003?

Vaaka

Vuosi += 1. Mitä jäi käteen, minne suuntasi suomalainen ohjelmistoammattilainen?

Kentältä kantautuneiden kuulumisten perusteella ala on hieman hajallaan. Joillakin alueilla töitä on riittänyt ja riittää ilmeisesti aina. Monilla työpaikoilla on puolestaan kuolettavankin hiljaista.

Valtionhallinnossa ja virastoissa järjestelmien integrointi ainakin työllistää. Kansalaisten peruspalveluja nidotaan yhä tiiviimmin yhteen esimerkiksi veroviraston järjestelmissä.

Uuden median puolella tilanne on pienen hiljaiselon jälkeen lähtenyt näemmä taas liikkeelle. Java-pelejä ja virtuaaliyhteisöjä kovasti ainakin väsätään.

Elektroniikkateollisuuden aivovuoto näkyy vähitellen myös ohjelmisto­puolella. Ulkomaille siirtyy valmistuksen perässä varmasti myös osa tuotekehityksestä.

Liike-elämän palveluissa tilanne on hieman epäselvä. Kulkevatko hankkeet eteenpäin?

Miltä näyttää softatyön kuva omasta näkökulmastasi? Muuttiko viime vuosi palkkapussia tai työolojasi?

Harri J. Talvitie






Uutiset

 

J3EE edennyt jo ideointiasteelle

Vastikään web services -aikaan päivittyneen Java 2 Enterprise Edition versio 1.4:n seuraajaksi ideoidaan Java-yhteisöissä suurimittaista versiopäivitystä nimeltä J3EE.

Raskaaksi koetun EJB- eli Enterprise JavaBeans -arkkitehtuurin tilalle halutaan kevyttä aspektipohjaista ohjelmointimenetelmää. Käyttöliittymien rakentamiseen on myös luvassa tuottavuutta parantavaa attribuuttipohjaista tekniikkaa.

Käyttöliittymien rakentelu hoituu tulevaisuudessa deklaratiivisesti eli attribuuttien ja xml-määrittelyjen avulla.

Nykyiset ohjelmointiteknologiat perustuvat imperatiiviseen ajatteluun, joissa ohjelmoija keskittyy siihen, mitä ohjelma tuottaa ja myös siihen, kuinka tähän päästään ("what and how"). Deklaratiivisessa ohjelmoinnissa ohjelmoija keskittyy ainoastaan siihen, mitä ohjelman pitää tuottaa ("what"); kielijärjestelmä huolehtii lopusta.

J3EE:n lisäksi deklaratiivista mallia ja attribuuttiohjelmointia ollaan tuomassa myös .NETin uusiin versioihin ja Longhorn-aikakauden WinFX:ään.

 

RFID-sovellusmarkkinat avautuvat

Radiotaajuisen etätunnistuksen (RFID, Radio Frequency IDentification) hyödyntäminen tekee jo tuloaan muun muassa kaupan alan sovellus­kehitykseen.

RFID-järjestelmiä rakentava Sun Microsystems ilmoitti vastikään yhteistyösopimuksesta kaupan tietojärjestelmäratkaisuja toimittavan suomalaisen Aldatan kanssa. Kumppanuuden ansiosta suomalaiset yritykset pääsevät testaamaan RFID-ratkaisujaan ensi kuussa avattavassa Sunin testikeskuksessa Skotlannissa.

Myös tietotekniikkajätti IBM on varautunut markkinoiden avautumiseen. IBM:n RFID-ratkaisu pohjautuu Websphere-, DB2- ja Tivoli-ohjelmistoihin. Asiakasluettelosta löytyy muun muassa amerikkalainen kauppajätti Wal-Mart.

IBM:n Business Consulting Services -yksikön tutkimuksen mukaan lähes puolet yhdysvaltalaisista vähittäiskaupan tietohallintojohtajista uskoo yritystensä ottavan käyttöön jonkin RFID-ratkaisun seuraavan kahden vuoden aikana.

RFID perustuu muutamia satoja tavuja säilöviin edullisesti valmistettaviin "älytarroihin" ja radiolinkillä näitä tunnistaviin lukijalaitteisiin.

 

Java-välinevalmistajille yhteisjärjestö

Suuret Java-välinevalmistajat Sun ja BEA ovat perustaneet yhdeksän muun yrityksen kanssa Java Tools Community -yhteisön. Tavoitteena on parantaa Java-välineitä kehittävien yritysten välistä tiedonvaihtoa ja välineiden yhteensopivuutta.

JTC:n keskeisenä haasteena on Java-standardiehdotuksen JSR 198 käsittely ja sen rajapintojen lukkoonlyönti.

JSR 198 eli "A Standard Extension API for Integrated Development Environments" tarjoaa ohjeistuksia Java-kehitysympäristöjen laajennusten toteuttamiseksi. Standardin tavoitteena on kasvattaa Java-välinetarjontaa nopeuttamalla laajennusten kuten kehitysympäristössä toimivien suunnitteluapuneuvojen siirtoa IDE-alustalta toiselle.

JTC:n jäsenlistalta puuttuu kaksi tärkeää Java-taloa: IBM ja Borland.

SWT-pohjaista Eclipse-kehitysalustaa tukeva IBM ei halua antaa markkinoille ristiriitaisia viestejä vaan pysyttelee visusti omassa leirissään. IBM:n ja yli 50 muun ohjelmistotalon muodostama Eclipse-ryhmä tarjoaa jo mielestään tarpeeksi kilpailukykyisen vaihtoehdon muun muassa Microsoftin Visual Studio -välineelle.

JBuilderin valmistaja Borland ei ole vielä liittynyt JTC-yhteisöön, koska aika ei ole vielä oikea eikä JTC:n konsepti ole muutenkaan tarpeeksi vakuuttava. Yhtiö seuraa kehityslinjauksia ja harkitsee liittymistä vielä tulevaisuudessa.

 

Virtuaalikoneesta ratkaisu raskaaseen sovellus­kehitykseen

Sun Microsystems kehittelee Javan virtuaalikonetekniikasta sovitettua uutta välikieltä ja ajoympäristöä massiivista suoritustehoa vaativille teknistieteellisille sovelluksille.

Portable Intermediate Language and Run-Time Environment -kehitystiimiin haetaan vahvistusta myös supertietokoneita valmistavilta IBM:ltä ja Craylta.

Huipputehokkaan petatasoiseen suorituskykyyn ja satoihin tuhansiin rinnakkaisiin säikeisiin soveltuvan ohjelmointitekniikan ennustetaan valmistuvan vuoden 2010 kieppeillä.

 

Microsoft-maailman aktiivista sisältöä pommitetaan lakituvassa

Joulun tienoilla Microsoft poisti MSDN-jakelustaan useita Sunin Java-ytimiä sisältäviä ohjelmistoja. Nyt Microsoftia painostetaan yhä kiivaammin putsaamaan muitakin selaimen upotus- ja ohjelmointitekniikoita.

Tässä kuussa tuomioistuin vahvisti Eolas-tapauksen päätöksen Microsoftin tappioksi. Internet Explorerin olioiden käynnistyslogiikkaan on siis odotettavissa yhä todennäköisemmin aiemmin esitetty kömpelön tuntuinen uudelleenjärjestely.

Selaimen amputoinnin lisäksi Microsoft joutunee pulittamaan Eolasille myös 565 miljoonan dollarin kipurahat.


Kehittäjäaiheisia linkkivinkkejä

The Open Source Awards 2004
  Avoimen lähdekoodin parhaimmistoa on jälleen palkittu. O'Reillyn ja ZDNetin sponsoroiman tittelijaon esikuvana on kunniakas Nobel-palkinto. Tämän vuoden voittajaluettelosta löytyy Linuxin debuggeri valgrind, pakattua videokuvaa TCP/IP:llä siirtelevä VideoLAN, äänimuokkauksen apuväline Jack ja lokalisointikitti pango.

Open source lock-in
  InfoWorld-kolumnisti Jon Udellin mielenkiintoisia kommentteja MySQL:n (ja laajemmin koko open source -maailman) lisensointi­kiemuroista sekä ODBC-tietokantarajapinnan Linux-toteutuksesta.

Internet pioneer ponders: What's next?
  Internetin "isä" Vinton Cerf jättää nukkumisen muille ja haaveilee biotekniikan kehittymisestä. MCI:llä työskentelevän kuusikymppisen Cerfin prioriteettilistan kärjessä on Voice over IP (VoIP). 125-vuotias puhelinteknologia on internetin myötä vihdoin väistymässä.




Aiemmin ilmestyneet Assemblix-kirjeet:

  • Ammatti: suomalainen ohjelmoija
  • Webin uudet rakennusvälineet
  • Lukittu ja leikelty Longhorn
  • SP2: Tuhoa ja turvaa
  • Microsoft-messut identiteettikriisissä
  • Koodaajan patenttiviidakko
  • Elinkaareutuvaa Microsoft-koodausta
  • Monoa Microsoftille
  • Kuka valvoo koodia?
  • Hidasta hommaa
  • Vapaus valita
  • Paineessa viisasteltu
  • SOA - seuraava arkkitehtuurisi?
  • Koodin tähteet
  • Longhorn-lähetystyöntekijät liikkeellä
  • Miten sujui softabisnes vuonna 2003?
  • Käyttöjärjestelmä ohjaa kehittäjää
  • Mitä siellä toimistossa oikein tapahtuu?
  • Missä viipyy Smartphone?
  • Harmaantuvia koodivelhoja vai välkkyjä moniosaajia?
  • Avantoavusteinen ohjelmointi: suomalaiskoodarin salattu doping?
  • Mini-Assemblix
  • Web-sovelluspalvelujen kypsymistä odotellessa
  • Rekursiivisesti sisältökriittistä rönsyilyä
  • Pääkopan epäsymmetriasta vielä
  • Ohjelmoijantauti
  • Kenen koodia käytät?
  • GOTO kesälaitumelle
  • Sovellusarkkitehtuurien hienosäätöä
  • Koodi pääsee lööppiin
  • Windows-arkkitehtuurin alasajo
  • Avointa propagandaa
  • Uskallatko päästää Microsoftin taskuusi?
  • Softaduunarin äkkisukellus
  • Turvatonta tulevaisuutta
  • Naiset ja menetelmät puhuttivat
  • Sukupuolikoodi
  • Toimiiko äärikoodaus, laihduttaako Atkins?
  • Löysä XML kiihtyy raudalla
  • Java ja oikeusorientoitunut ohjelmointi
  • Ei vielä uhanalainen
  • Valitse vuoden kehittäjäväline
  • Tienaatko riittävästi?
  • Keskinkertaisuus kannattaa?
  • Web services + xml = hype^2
  • Pingviiniksi pingviinin paikalle?
  • Assemblix-pilotti


  • © 2002-2007 X-Telnet Oy   Aineiston uudelleenjulkaisu ilman lupaa kielletty