 |
 |


|
 |
WinHEC luotaa Longhornin ydintä
Microsoftin rautapainotteinen Windows Hardware Engineering
Conference käynnistyy tänään Seattlessa. Vuosittain pidettävän
WinHECin mielenkiintoisinta antia on tällä kertaa Longhornin
ajuritasoinen syväluotaus. Muita keskeisiä aiheita ovat muun muassa
VoIP, TabletPC, PCI Express ja Windows Media Center.
Tilaisuuden avauspuheessa Microsoftin alustajohtaja Jim
Allchin esittelee uusimman Windows Roadmap -aikataulun. Luvassa
lienee tarkempia tietoja XP:n kierrätysversioista (Windows XP Reloaded),
Tablet PC Edition 2005:stä ("Lonestar") ja Windows XP Media Center
Editionista ("Symphony"), Windows CE 5.0:sta ("Macallan") ja AMD64-
arkkitehtuuria tukevasta 64-bittisestä Windows XP:stä.
Osallistujille jaetaan Longhornin uusin alfaversio eli järjestyksessä
toinen julkisesti levitykseen ilmestynyt versio. Ensimmäinen julkinen
Longhornin esi-alfa jaettiin viime syksyllä Professional Developers
Conferencessa Los Angelesissa.
Microsoft tullee julkistamaan WinHEC-tilaisuuden aikana myös Longhornin
PC-rautasuositukset. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan
keskiverokäyttäjän koneesta odotetaan löytyvän jopa 6 GHz nopeudella
toimiva tupla-CPU, 2 gigatavua muistia, teratavu kiintolevytilaa ja
gigan verkkokortti.
Microsoft kosii ohjelmistotuotevalmistajia myös uudella Longhorn
Technical Advancement -ohjelmallaan. Liittyminen on
ilmaista ja lisäksi osallistujalle lähetetään 499 taalan arvoinen
Microsoft PDC 2003 -konferenssin dvd-levy.
|

|
 |
Java-välinekoalition uskottavuus koetuksella
Java-kehitysympäristöjen välineitä yhtenäistämään luotu Java Tools
Community (JTC) ei ole saanut vielä kunnolla tulta alleen. Pääsyynä on
merkittävien Java-talojen, etunenässä Borlandin ja IBM:n puuttuminen
järjestön jäsenlistalta.
Borlandin välineyksikön johtaja George Paolini puhui
hiljattain Sun Microsystemsin J2EE-tilaisuudessa ja ilmaisi
tyytymättömyytensä JTC:n perusfilosofiaan. Paolini ehdotti välineiden
liittämistä Java-standardeja koordinoivalle Java Community Processille.
IBM:n mielestä Eclipse tarjoaa puolestaan jo tarpeeksi vankan perustan
Java-välineiden integrointiin.
Tammikuussa synnytetyn JTC:n merkittävimpiä tukijoita ovat
perustajayritykset BEA, Oracle ja Sun Microsystems.
|

|
 |
Web-sovelluspalvelujen turvamenettelyistä lopulta yhteisymmärrys
OASIS-järjestön Web Services Security -määritysnivaska on vihdoin
hyväksytty ja julkistettiin 1.0- versiona 19.4.2004. WSS määrittää muun
muassa SOAP-kutsujen salauksen, käyttäjätunnusten UsernameToken-profiilin
ja X.509-sertifikaattien käytön.
Standardikokoelman tukijoina ovat käytännössä kaikki tärkeimmät
softavaikuttajat kuten IBM, Microsoft, Oracle, SAP, Novell, Sun
Microsystems, BEA, Computer Associates, Verisign ja RSA Security.
Myös Nokia on ilmoittanut tyytyvänsä OASIS-järjestön
koostamaan Web Services -turvakokoelmaan.
|

|
 |
Ristiriitaisia linjauksia avoimen koodin filosofioissa
JBossin johtaja Marc Fleury ei koe Javan vapauttamista
avoimeen lähdekoodilevitykseen tarpeellisena. Fleuryn mielestä Sunin
Java-virtuaalikoneen julkaiseminen avoimen lähdekoodin lisenssillä ei
toisi mitään konkreettisia etuja.
JVM:n lähdekoodi on ollut halukkaille saatavilla jo nyt. Sun on
määritellyt rajoituksia lähinnä muokattujen versioiden jakelulle.
Avoimen koodin statuksella päästäisiin eroon Fleuryn mukaan vain
muutosten hyväksymisvaiheesta.
Sun Microsystemsiä on useaan otteeseen pommitettu vaatimuksilla saada
Java avoimeen lähdekoodilevitykseen. Esimerkiksi tietokonejätti IBM on
lähettänyt yhtiölle aiheesta jo useita kirjeitä ja avoimen koodin
yhteisössä on käyty myös kovaa kädenvääntöä aiheesta.
Sunin Java-innovoija James Gosling ihmettelee IBM:n
"lapsellista käytöstä". Gosling kummastelee, miksei IBM ole voinut
lähestyä Sunia suoraan vaan julkaisee kirjelmiänsä verkkoon.
Gosling epäilee myös IBM:n tarkoitusperiä. "Onko tavoitteena oikeasti
auttaa Java-kehitystä? Jos IBM on kerran niin vahvasti avoimen koodin
takana, onko yhtiöllä suunnitelmissa julkistaa myös omien tuotteidensa
kuten WebSpheren ja DB2:n lähdekoodit?", Gosling kirjoittaa blogissaan.
Microsoft puolestaan on yllättänyt julkistamalla
ensimmäistä kertaa avoimella CPL-lisenssillä asennuspakettien
WiX-rakenteluvälineen ja jakaa sitä SourceForgen kautta.
|

|
 |