 |
 |
| |
|
Mobiilijavan toteutuksissa huimia nopeusvaihteluja
Pienlaitteisiin sovitetun Java-tekniikan eli Java
2 Micro Editionin (J2ME) toteutuksissa on suuria nopeuseroja. Vaihtelut
selittyvät pienlaitteissa käytettyjen suoritin- ja muistitekniikoiden
kirjavuudella sekä Java-virtuaalikoneen erilaisilla optimoinneilla.
Java Wireless Competency Centren kehittämä
J2ME-testisarja paljastaa muun muassa, että Nokia Communicator 9210 -mallissa
Java toimii kymmenen kertaa nopeammin kuin Motorolan ja Siemensin malleissa.
Kameramalli 7650 päihittää kuitenkin 9210:nkin selvästi.
J2ME-nopeustesteissä
mitataan mm. ydintoimintoja (matemaattiset toiminnot, merkkijonot,
muistinvaraus), sovellustasoa (http-protokolla, xml-parserointia kirjaston
avulla), käyttöliittymää, tiedonhallintaa (Record Management System) ja
moniajoa (säikeet).
Ydintoiminnoissa 7650 on kuusi kertaa nopeampi kuin 9210. Verkkotestissä
kummatkin Nokialaiset ovat tasaväkisiä. iPAQ päihittää Nokian mallit kaikissa
testeissä paitsi matalan tason grafiikkatestissä.
Nopeustestien tulosten avulla mobiilikehittäjät voivat selvittää jo etukäteen
sovellustensa arvioitua suorituskykyä eri laiteympäristöissä. Esimerkiksi
pelikehittäjälle tieto laitteen graafisesta suorituskyvystä on tärkeää.
|
| |
|
RealNetworks avaa koodiansa
RealNetworks avaa kehittäjille
osittaisen pääsyn yhtiön kehittämiin verkkopohjaisiin ääni- ja
videoteknologioihin. Mediasoittimen ydintoimintojen lähdekoodia paljastetaan
tänään ilmestyneessä Helix DNA Client
-paketissa.
Yhtiön pääjohtajan Rob Glasterin mukaan DNA Client on ensimmäinen kolmesta
julkistuksesta. Myöhemmin ovat tulossa Helix DNA Server sekä Helix DNA Encoder.
Helix DNA Server -lähdekoodilla voidaan rakentaa omia Real-yhteensopivia
lähetysasemia ja Encoder -osalla voidaan hallita video- ja äänivirtojen
pakkausta.
Client-paketin lähdekoodi sisältää vain soittimen keskeisimmät ydintoiminnot
mutta ei videon ja äänen tiivistämiseen kuuluvia codec-osia
(compressor/decompressor). Client-paketista löytyy kuitenkin verkkoprotokollien
kuten RTS:n ja RTSP:n sekä välimuistihallinnan toteutus.
RealNetworksin lähdekoodijulkistuksiin on suhtauduttu kehittäjäpiireissä
varauksella. Käynnissä on myös vaihtoehtoisia ja täysin avoimia projekteja.
Eräs tunnetuimmista näistä on Xiph.Org:in Ogg Vorbis.
|
| |
|
WS-I:ltä standardiluonnos, Sun liittyi ryhmään
Web-sovelluspalvelujen sujuvaa yhteistoimintaa standardisoiva
Web Services Interoperability eli WS-I on julkistanut perustoimintojen
ensimmäisen standardiluonnoksen. Standardin avulla pyritään vähentämään
nykyisten SOAP- ja WSDL-tekniikoiden moniselitteistä ja epäselvää käyttötyyliä.
8. lokakuuta julkistettu
Basic Profile 1.0 Draft sisältää 100 vaatimuslausetta, joista 67 on
pakollisia ("MUST" tai "MUST NOT" - tyyppisiä), 9 suositusta ("SHOULD" tai
"SHOULD NOT") ja 20 valinnaista ("MAY"). Lisäksi joukossa on neljä
kahdenkeskeisen eli yksityisen liikennöintimenettelyn mahdollistavaa
lauseketta.
Luonnoksessa esitetään muun muassa, että SOAP-sanoman kirjekuoressa
(soap:Envelope) ei saisi käyttää RPC-tyyppistä tietomuotoa (rpc/encoded) vaan
pelkästään literaali-xml:ää. Nykyisistä web services -välineistä esimerkiksi
Microsoftin SOAP Toolkit on siten epäyhteensopiva WS-I:n määrityksen kanssa.
Visual Studio .NET sen sijaan käyttää oletuksena yhteensopivaa
document/literal-muotoa.
Sun Microsystems ilmoitti vihdoin liittyvänsä mukaan WS-I -ryhmään. Tämän myötä
Java-pohjaisiin web services -palveluihinkin saadaan varmuudella muiden
valmistajien kanssa toimivat toteutukset.
Valtataistelu WS-I:ssä kuitenkin jatkuu edelleen, sillä Sun ei saanut
havittelemaansa johtoportaan asemaa. Sunin lisäksi paikalle ovat tyrkyllä myös
Cisco, Novell, Verisign ja Ariba.
|
| |
|
XML-suositukseen ensimmäinen päivitys
Nelivuotiaaksi ennättänyttä XML-suositusta ollaan lähiaikoina päivittämässä
uusilla ominaisuuksilla kuten Unicode-merkistöllä ja IBM-suurkonetuella.
Alkuperäinen 1.0-versio on ollut suosituksena käytössä vuodesta 1998. Vuonna
2000 siihen tehtiin muutamia korjauspäivityksiä.
World Wide Web Consortium eli W3C julkisti
XML 1.1 -suosituksen luonnoksen kaksi viikkoa sitten.
Blueberryksi eli mustikaksi nimetty päivitys on jo ennättänyt herättää närää
XML-piireissä. Monien ohjelmistovalmistajien mielestä uusi versio ei ole
yhteensopiva edellisen version kanssa ja rikkoo siten joitakin vanhoja
sovelluksia.
XML 1.0 salli Unicode-tyyppisen tekstisisällön elementin sisältönä muttei
tunnisteissa. Periaatteena määrittelyssä oli "kaikki se, mikä ei ole erikseen
sallittua, on kiellettyä".
XML 1.1:ssä kieltoperiaate vaihtuu sallimisperiaatteeseen. Samalla
merkistörajoitukset tunnisteidenkin osalta poistuvat. Uudessa versiossa kaikki
nimet voivat olla vapaasti Unicode-koodattuja vaikka Kanjilla. Ensimmäisen
XML-version aikoihin Unicode-merkistöstä oli ilmestynyt vasta versio 2.0. Tällä
hetkellä Unicode-tekniikassa on ehditty jo versioon 3.2.
|
| |
|
.NET Compact Framework melkein valmis
Microsoftin .NET-alustasta karsittu pienlaiteversio eli
.NET Compact Framework on valmistumassa näillä hetkillä. Microsoft
esitteli kompaktiversion lähes lopullista versiota Embedded DevCon
-tapahtumassa Las Vegasissa viime viikolla.
Compact Frameworkista on ilmestynyt jo kaksi beetaversiota viimeisen kuuden
kuukauden aikana.
Tuotteen avulla kehittäjä voi rakentaa sovelluksia tutussa Visual Studio .NET
-ympäristössä Pocket PC-, Windows CE- ja Microsoft Smartphone- pohjaisille
laitteille. Smartphone-tuki tosin tulee hieman myöhässä, arviolta ensi
tammikuussa.
Compact Framework sisältää Pocket PC- ja CE-emulaattorin, joten kehittäjän ei
tarvitse omistaa varsinaista pienlaitetta.
Alustassa tuetaan suurinta osaa täyden .NET-ympäristön ominaisuuksista.
ADO.NET-tietokantarajapinnan ja erillisen SQL Server for CE:n avulla saadaan
pienlaitteisiinkiin kattavat tietokantaominaisuudet. Myös web services -tuki ja
xml-ominaisuudet löytyvät.
Kilpailevassa Java-pohjaisessa J2ME-tekniikassa (Java 2, Micro Edition) ei
vastaavia xml- ja tietokantaominaisuuksia ole ainakaan vielä tarjolla.
|
| |
|
Adobelta dokumenttipalvelin
Adoben Document
Server on uusi palvelinohjelma dokumentti- ja lomakepohjaisten
sovellusten kehittäjille. Windows NT/2000- ja Solaris-ympäristöissä toimiva
ohjelmisto automatisoi pdf-muotoisen tiedon tuotantoa ja siirtoa eri
sovellusten välillä. Tuote kuuluu Adoben uuteen Network Publishing Solutions
-perheeseen.
Document Server on arkkitehtuuriltaan kieliriippumaton. Kehittäjän rajapintoja
ovat mm. Java, Perl, COM ja SOAP. Dokumentin sisältö voidaan tuottaa myös
XML-pohjaisella XML-FO -tekniikalla (XML Formatting Objects).
Document Server -pohjainen sovellus voi luoda käyttäjälle räätälöidyn
esitäytetyn lomakkeen ja hakea täytetyn lomakkeen tiedot takaisin suoraan
esimerkiksi tietokantaan tai toiminnanohjausjärjestelmään. Mukana on
turvaominaisuuksia, joten käyttäjä voi allekirjoittaa tiedot esimerkiksi omalla
digitaalisella allekirjoituksellaan.
Document Serverillä toteutettujen sovellusten loppukäyttäjällä tulee olla uusin
Acrobat-lukija eli vähintään versio 5.1. Acrobat-lukijan vanhempia versioita on
tähän mennessä jaeltu Adoben mukaan jo yli puoli miljardia kopiota.
Hintavaa Document Server -tuotetta kaupitellaan paljon lomakemuotoisia
dokumentteja käsitteleville yrityksille ja organisaatioille. Ohjelmistoa on
beetatestattu esimerkiksi USA:n verohallinnossa (IRS).
Hinnoittelu perustuu palvelimen suorittimien lukumäärään alkaen noin 10 000
eurosta.
|
| |
|
MySQL-tietokanta liitetään NetWareen
Utahissa pääkonttoriaan pitävä Novell on ilmoittanut yhdistävänsä MySQL-
tietokantamoottorin nykyiseen NetWare 6 -palvelimeen. Ruotsalaisen MySQL-yhtiön
saman niminen open source -tietokantaohjelmisto sekä muut lisätekniikat kuten
Apache, PHP ja J2EE mahdollistavat nykyisen NetWare-infrastruktuurin
sovittamisen web services -maailmaan.
Novell on aiemmin lisensoinut NetWareen tietokantamoottorin
Pervasive.SQL-yhtiöltä. Tämä vanhempi Btrieve API tulee yhtiön mukaan
jatkossakin säilymään NetWaressa, vaikka MySQL tarjoaa kehittäjille täysin
samoja ominaisuuksia.
MySQL on kehittämässä tuotteestaan versiota 5.0, jonka parannuksia ovat mm.
trigger-liipaisimet ja tallennetut proseduurit.
|
| |
|
CGE&Y:lle ohjelmistotyön tehostamiskeskus
Konsultointiyritys Cap Gemini Ernst & Young (CGE&Y) on perustanut
Helsinkiin ohjelmistotyön tehostamiskeskuksen eli Advanced Development Centerin
(ADC). Hieman akateemiseen ja ei-kaupalliseen suuntaan vivahtavan nimen
taustalta löytyy softatyön konsultointitoimintaa.
Liikkeenjohdon ja tietotekniikan CGE&Y-konsulttiyrityksellä on tällaisia
tiukkaan menetelmäpohjaisuuteen, vakioituihin alustoihin ja
standardityövälineisiin perustuvia ADC-keskuksia ympäri maailman yhteensä 28
kappaletta. Suurin näistä sijaitsee Intiassa, jossa työskentelee yhteensä 400
työntekijää. Helsingin keskuksessa on alkuvaiheessa 30 hengen ryhmä.
ADC-keskuksissa käytetään Rationalin kehittämää Unified Process -menetelmää
(RUP), jonka pääideoita ovat UML-pohjainen mallinnus ja iteratiivisuus
(työvaiheiden toistaminen ja parannusten asteittainen laatiminen).
Maailmalla sijaitsevissa ADC-keskuksissa tuetaan kaikkia yleisimpiä alustoja
kuten WebLogicia, WebSpherea, iPlanetia ja .NET:iä. Helsingin keskuksessa
keskitytään resurssien niukkuuden vuoksi alkuvaiheessa pelkästään IBM WebSphere
-kehitystyöhön.
ADC-keskuksia markkinoidaan Quantitative Software Management -yhtiön
tutkimuksessa saaduilla laatutuloksilla. Ohjelmistoprojektit ovat kuulemma
sujuneet 20 - 40 prosenttia tehokkaammin kuin alalla keskimäärin ja niissä on
ollut 15 - 20 prosenttia vähemmän virheitä.
|
|
 |
