 |
 |
| |
|
Borland osti TogetherSoftin, päivittää taas
JBuilderia
Borland hankki omistukseensa jo kolmannen ohjelmointivälineyrityksen lyhyen
ajan sisällä. Tällä kertaa yritys teki melko ison hankinnan ostaessaan
mallinnusvälineisiin erikoistuneen TogetherSoftin noin 185 miljoonalla eurolla.
Muutamia viikkoja aiemmin Borland ilmoitti ostavansa Starbasen sekä
ruotsalaisen BoldSoftin.
TogetherSoftia on luonnehdittu Rationalin pahimmaksi kilpailijaksi. Yhtiön
päätuote Together ControlCenter tarjoaa kaksisuuntaisen työskentely-ympäristön
UML-mallin ja sen pohjalta tuotetun Java-koodin välillä. Ominaisuuksiltaan
tuote vastaa monin osin siis Rationalin XDE:tä.
Borlandin versioverstas on lisäksi ahkeroimassa jo kahdeksatta JBuilder-versiota.
Marraskuun lopussa ilmestyvään versioon on lisätty Jakarta Struts
-kirjasto, joka nopeuttaa web-sovelluspalvelujen rakentamista.
Virheenmetsästykseen on lisätty hot-swap -debuggaus, joten minkä tahansa JSR 45
-yhteensopivan kielen suoriutumista voidaan nyt seurata saman liittymän kautta.
Virheetöntä koodia tavoittelevalle on samalla luvassa uusi Optimizeit Suite 5.
Tuote seuraa Java-koodin muisti- ja resurssikäyttäytymistä ja paikallistaa
niihin liittyviä ongelmia. Uusi versio integroituu täysin JBuilderin
käyttöliittymään.
|
| |
|
UML-selostuksia loppukäyttäjälle
Helsingissä viime kuussa pidetyssä Object Management Groupin (OMG)
tilaisuudessa päätettiin tukea kahta uutta UML-laajennusta.
Ensimmäinen näistä on tekstimuotoisen UML-mallikuvauksen rakenteen määrittelevä
"Human-Usable Text Notation for UML". Toinen on CORBA-sovellusten
komponenttiarkkitehtuurin kuvaamiseksi tarkoitettu CORBA Component Model (CCM).
UML-malleille on tähän mennessä kehitetty graafisen notaation lisäksi
metatiedon ja tiedostorakenteen tallennusta ja siirtoa määrittävä XML Metadata
Interchange. Loppukäyttäjälle (tai tarkemmin: mallia tutkivalle ihmiselle) ei
ole tähän saakka ollut muodollista menetelmää mallin sisällön kuvaamiseksi.
Sisältökuvausta on toivottu UML:ään jo standardin alkuajoilta lähtien. Tähän
saakka kuvaamiseen on käytetty erillisiä tekstidokumentteja tai malliin
linkitettyjä vapaamuotoisia kommenttikenttiä.
|
| |
|
Microsoftin kieliin lisäominaisuuksia
Microsoft lupaa parantaa C++-kääntäjänsä standarditukea seuraavassa Visual
Studio .NETissä eli Everett-päivityksessä. Parantunut yhteensopivuus on
ilmeisesti seurausta siitä, kun yhtiö palkkasi aiemmin keväällä
kehitystiimiinsä Herb Sutterin, joka on
aiemmin toiminut aktiivisesti ISO:n C++- ja SQL-standardisoimistyössä.
Viime viikolla järjestetyssä oliokoodaajien OOPSLA-tilaisuudessa Microsoft
kertoi nostavansa C++-kääntäjän yhteensopivuustasoa nykyisestä 90 prosentista
98 prosenttiin. Virallisesta
C++-standardista (ISO/IEC 14882) nykyisin poikkeavat toteutukset on
dokumentoitu Microsoftin
MSDN-sivustolla.
Uudella kääntäjällä tuotetun koodin luvataan toimivan 5-15 prosenttia nopeammin
Intel Pentium 4- ja AMD Athlon-ympäristöissä.
C++-ohjelmoija pääsee Everettin myötä hyödyntämään myös entistä helpommin
.NETin Windows Forms -käyttöliittymäkirjastoa.
Anders Hejlsberg kertoi samassa tilaisuudessa C#-kieleen rakennettavista
parannuksista. Nopeampaa koodausta varten on luvassa generics-tekniikkaa
(vastaa C++:n template-rakennetta), silmukointia helpottavat iteraattorit,
delegaattien käyttöä helpottavat anonyymit metodit ja lähdekoodin
hajauttamiseen tarkoitetut osittaiset tyypit ("partial types").
Uusista C#-ominaisuuksista löytyy tarkempaa tietoa Microsoftin
GotDotNet-palvelun sivulta.
Myös Sunilta on tulossa
generics-rakenne seuraavaan Java-kielen standardiin eli versioon 1.5 (koodinimi
"Tiger").
|
| |
|
Myös Micro Focus tuo Cobolin .NETiin
Microsoftin .NET-alusta on jo saamassa toisen merkittävän Cobol-toteutuksen
kun Micro Focus saa valmiiksi oman versionsa ensi vuonna. Aiemmin Cobol-kielen
Microsoftin uudelle alustalle on julkistanut mm. Fujitsu.
Micro Focus ilmoitti lokakuun lopussa, että se liittää nykyisen Net Express
-tuotteensa suoraan Visual Studio .NETiin. Visual Studio .NET Integration
Program eli VSIP-jäsenyyden ansiosta Micro Focus voi lisätä Cobol-toiminnot
aidosti VS.NETin nykyisten kielten rinnalle.
Vaikka itse kieli on jo yli 40 vuotta vanha, ovat Cobol-pohjaiset sovellukset
edelleen laajasti käytössä. Kustannussyistä vanhoja sovelluksia ei ole nähty
järkeväksi siirtää uudemmille alustoille.
.NET-siirron myötä Cobol-sovellukset voivat osallistua sujuvasti myös web-sovelluspalveluihin.
|
| |
|
GNU/Hurd, huhuu?
Free Software Foundationin perustajan Richard M. Stallmanin pääosin
kehittämän mikroytimeen pohjautuvan GNU/Hurd-käyttöjärjestelmän valmistuminen
viivästyy.
Siinä missä Linus Torvaldsin alkuperäisenä ideana oli tarjota
ilmainen Unix-tyylinen käyttöjärjestelmä köyhälle mikroilijalle on Stallmanin
päämääränä luoda "lähes täydellinen" ja mahdollisimman "gnuumainen" versio
Unixista.
Maaliskuussa antamassa haastattelussaan Stallman ennusti 1.0-version ilmestyvän
tämän vuoden aikana. Äskettäin Stallman kuitenkin kertoi, että aikataulu
pettää. Ongelmia on löytynyt tiedostojärjestelmän osioinnista ja
sarjaliikennekoodin nopeudesta.
Hurd on lyhenne sanoista "Hird of Unix-Replacing Daemons", jossa "Hird" tulee
sanoista "Hurd of Interfaces Representing Depth". Itse GNU:han on myös
vitsikkäästi (?) muodostettu rekursiivinen lyhenne sanoista "GNU's Not Unix".
Toisiansa kutsuvien hassujen höpöhöpönimien lisäksi Hurdin luvataan tuovan
mukanaan oliopohjaisen, skaalautuvan ja laajennettavan käyttöjärjestelmäytimen.
Kunhan se sitten joskus valmistuu..
|
| |
|
BeOS:n osia seuraavaan Palmiin
Palm-kämmenlaitteiden käyttöjärjestelmää kehittävä
PalmSource aikoo hyödyntää hankkimansa BeOS -käyttöjärjestelmän koodia
seuraavassa Palm OS:ssä. Tavoitteena on saada Palmit jatkossa keskustelemaan
sujuvasti web-sovelluspalvelinten ja siten myös .NET-sovellusten kanssa,
kertoo yhtiön johtoryhmään kuuluva Mike Mace.
Palmilta ilmestyi vastikään ensimmäinen Palm OS 5 -pohjainen kämmenlaite
Tungsten T. Tuoreen käyttöjärjestelmän näkyvimpiä parannuksia ovat uudet
tarkemmat näyttötilat (mm. 320x320 pikseliä) ja langattomien verkkotekniikoiden
kuten Bluetoothin ja 802.11b:n tuki.
Emuloinnin ansiosta uusi ARM-pohjainen Tungsten ajaa myös vanhempaan Motorola
68x-ympäristöön käännettyjä Palm 3.x/4.x-sovelluksia. PalmOS 6 tullee
sisältämään vastaavan emuloinnin.
Uuden Tungsten T:n ja muiden ARM-pohjaisten Palm-mallien
suora päivittyminen Palm OS 6.0:een on vielä epävarmaa.
Palm OS 6 on luvattu kehittäjille ensi vuoden puolivälissä.
|
| |
|
Puheentunnistusalusta .NETiin
Hieman kompastellen edennyt puheentunnistustekniikka otti askeleen eteenpäin,
kun Microsoft esitteli .NET-pohjaisen puheentunnistusalustan Speech TEK
-tilaisuudessa New Yorkissa.
Technical preview -esiversiona julkistettu paketti sisältää
puheentunnistusmodulin, kirjaston puhelinpohjaisten sovellusten rakentamiseen
ja useita SALT-työvälineitä (Speech Application Language Tags) kuten
SALT-tulkin ja -selaimen. Lisäksi paketissa on SpeechWorksin kehittämä tekstiä
puheeksi muuntava sovellus.
Alustan tarkoituksena on helpottaa puheentunnistussovellusten rakentamista
perinteisiin puhelimiin, työpöytäsovelluksiin ja erilaisiin langattomiin
laitteisiin.
Modulaarisen .NET-toteutuksen ansiosta puheominaisuudet voidaan liittää myös
esimerkiksi ASP.NET-pohjaiseen www-sovellukseen.
Microsoft toimii puheteknologioiden osalta yhteistyössä Intervoicen ja Intelin
kanssa. Intervoice on johtava IVR-sovellusten (Interactive Voice Response)
toimittaja, Intel puolestaan toimittaa Dialogic-piirikortteja
puhelinjärjestelmiin.
Microsoftin puhepaketti on luvassa betatestaukseen ensi vuoden kesällä ja
valmiina sen pitäisi olla vuoden 2003 lopulla.
|
| |
|
Urheilu-uutisille merkintäkieli
XML ei tunnetusti yksinään "tee" mitään vaan antaa lähinnä välineet luoda uusia
merkintäkieliä. Ja niitähän löytyy, alalle kuin alalle. Ja nyt myös urheiluun!
Urheilutapahtumien uutisointiin liittyy paljon määrämuotoisen ja taulukoihin
sijoitetun numerotiedon käsittelyä ja uudelleenjulkaisua. USA:ssa on yleistä
syndikoida eli myydä juttuja eri uutistoimistojen kautta jakeluun laajemminkin.
Jokaisella julkaisulla (lehdet, web-sivustot yms.) on tietenkin oma
persoonallinen ulkoasunsa, joten samoja tietoja joudutaan muokkaamaan moneen
kertaan monessa eri toimituksessa.
New Yorkissa pidetyssä Sports Media & Technology -tapahtumassa
julkistettiin viime viikolla SportsML-niminen
merkintäkieli, jonka tehtävänä on helpottaa urheilutoimitusten manuaalista
työtaakkaa. Syntaksissa voidaan esimerkiksi jakaa pelatun ottelun tulokset
hienojakoisesti omiin sarakkeisiinsa ja määritellä mitkä osat menevät lehteen,
online-julkaisuun tai televisioon.
SportsML-kehitystyöhön osallistui isojen kansainvälisten toimistojen
(Associated Press, United Press International, Reuters, The New York Times
jne.) lisäksi ruotsalainen Tidningarnas Telegrambyrå.
|
|
 |
